Voisiko hiiliviljely skaalautua aidoksi vaihtoehdoksi tehomaataloudelle?
Suomen Akatemian rahoittama kolmivuotinen tutkimushanke Ilmastoviisasta maataloutta tukevat digitaaliset ratkaisut käynnistyi vuoden 2023 alussa. Hankkeen tavoitteena on selvittää, onko hiiliviljelystä mahdollista kehittää - digitaalisia teknologioita hyödyntäen - varteenotettava vaihtoehto tehomaataloudelle. Mukana on tutkijoita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta, Ilmatieteen laitokselta, Helsingin yliopistosta ja Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Aallossa tutkimuksen alahanketta vetää ja koordinoi markkinoinnin professori Henri Weijo, ja mukana tutkimusryhmässä ovat tutkijatohtori Laura Rosenberg ja emeritusprofessori Eric Arnould markkinoinnin laitokselta sekä apulaisprofessori Vikash Sinha laskentatoimen laitokselta. Aallon alahanke keskittyy sekä viljelijöiden kokemuksiin hiiliviljelystä että erilaisten markkinasidosryhmien ymmärtämiseen hiiliviljelyn potentiaaliin liittyen.
Etnografian avulla lähelle hiiliviljelijän arkea
Hiiliviljelyllä tarkoitetaan erilaisia viljelytoimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja lisäämään hiilen varastoitumista maaperään. Suomessa on jo jonkin aikaa ollut käynnissä maailmanlaajuisestikin mittava, hiiliviljelyn vaikutuksiin keskittyvä Carbon Action -pilottihanke, jonka viljelijät ovat Weijon ja kollegoiden tutkimuksen kohteena. Oppia saatetaan hakea myös Australiasta, jossa on käynnissä toinen hiiliviljelyn suurhanke.
”Tarkoituksemme on tutustua hiiliviljelijöiden arkeen ja haastatella heitä ja heidän sidosryhmiään mahdollisimman lähellä heidän toimintaansa. Päätutkimusmenetelmämme käytämme etnografiaa, joka on laadullista tutkimusta, jossa tutkija havainnoi, haastattelee ja dokumentoi tutkittavia saadakseen kokonaisvaltaisen kuvan heidän käsityksistään, tavoistaan, tottumuksistaan ja kokemuksistaan. Menetelmän etuna on joustavuus. Voimme reagoida kentällä nouseviin yllättäviin tilanteisiin ja kiinnostuksen kohteisiin”, Weijo kertoo.
Uusia mahdollisuuksia jo nyt teknologiavaltaiseen maatalouteen
Ainakaan alkuvaiheessa tutkijat eivät aio rajata mitään digitaalisia teknologioita tutkimuksen ulkopuolelle, mutta he eivät myöskään nosta mitään erityisesti esille. Mahdollisia teknologisia ratkaisuja on niin paljon, että niitä on jopa mahdotonta listata tyhjentävästi, joten tutkijat haluavat pitää mielensä avoimena.
”Vastoin yleisiä käsityksiä maatalous on jo nyt hämmästyttävän teknologiavaltainen. Se oli ensimmäisten joukossa big data -vallankumouksessa ja käyttää nykyään koneoppimista ja satelliittien tuottamaa dataa hyvinkin laajasti”, Weijo sanoo.
”Uusia mahdollisuuksia on kuitenkin paljon. Esimerkiksi EU-tason keskusteluja seuraamalla on voinut huomata, että melko suurella todennäköisyydellä esimerkiksi hiilen sidonnasta maaperään aletaan tulevaisuudessa kompensoida maanomistajia. Tämä vaatii tarkkaa, luotettavaa ja tarkkaan hallittua mittaamista, ja näiden menetelmien kehitys kiinnostaa meitä aivan erityisesti. Lisäksi hiiliviljely voi tuoda suuria etuja luontokadon pysäyttämisessä ja maaperän laadun parantamisessa.”
Klassikkoaihe markkinoinnin tutkimuksessa
Vaikka markkinoinnin tutkijoiden kiinnostus maatalouteen tutkimuskohteena voi yllättää, aihe on markkinoinnin tutkimuksessa klassinen.
”Markkinoinnin alan tieteellisissä huippujulkaisuissa oli varsinkin niiden alkuvuosina paljon maatalousaiheisia tutkimuksia. Lisäksi kollegani Eric Arnould on tehnyt paljon tutkimusta liittyen erityisesti luomuviljelyyn, ja hänen tietyt tutkimuksensa ovat jo kuluttajakulttuuritutkimuksen klassikkoja”, Henri Weijo kertoo.
”Itse kiinnostuin hiiliviljelyn saamasta mediahuomiosta ja hiiliviljelyn potentiaalista ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Halusin ymmärtää, miten hiiliviljelyä voisi skaalata aidoksi vaihtoehdoksi tehomaataloudelle. Skaalautuminen vaatii laajaa ymmärrystä markkinoiden toiminnasta ja yleisesti maatalouden roolista Suomessa, ja tähän tarpeeseen tutkimushankkeemme pyrkii vastaamaan.”
Ilmastoviisasta maataloutta tukevat digitaaliset ratkaisut -kokonaishanketta vetää Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Jari Liski. Muita alahankkeita vetävät professori Jussi Heinonsalo ja apulaisprofessori Hanna Tuomisto Helsingin yliopistosta sekä johtava tutkijayliopettaja Iivari Kunttu Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Suomen Akatemian uutinen tutkimushankkeen saamasta rahoituksesta:
äپdz:
Lue lisää uutisia
Merileväinnovaatiosta startupiksi PdP:n ja Aalto-innovaatioekosysteemin avulla
Sealevä osoittaa, miten Aallon innovaatioekosysteemin avulla biomateriaalit voivat jalostua yrityksiksi, yhdistäen koulutusta, infrastruktuuria ja yrittäjähenkisyyttä.
Vahva tulos Akatemian talvihausta
Akatemiatutkija- tai akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 54 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on yhteensä 33,2 miljoonaa euroa.
Suomen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiö palkitsee Juho Tuuliaisen ja Ville Virkkusen erinomaisesta rahoituksen alan pro gradu -lopputyöstään
Molemmat opiskelijat saavat 3 500 euron stipendin.