Omistajuuden professori Samuli Knüpfer sai OP Ryhmän Tutkimussäätiön kannustuspalkinnon
OP Ryhmän Tutkimussäätiö voi antaa palkintoja henkilöille, jotka ovat merkittävällä tavalla edistäneet taloustieteellistä tutkimusta säätiön tukemilla aloilla.
Tutkimus kumoaa myyttejä perheyrityksistä: kantavat taloutta, investoivat ja työllistävät koko Suomessa
Uusi tutkimus piirtää tarkan kuvan suomalaisista perheyrityksistä ja niiden omistajista. Sen perusteella perheyritykset ovat merkittävämpiä koko Suomen taloudelle kuin yleisesti ajatellaan – ja niiden vaikutus korostuu erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Aalto-yliopiston tuore tutkimus kumoaa useita sitkeässä eläviä myyttejä suomalaisista perheyrityksistä. Omistajuuden professori Samuli Knüpfer on tehnyt laajan, rekisteriaineistoihin perustuvan kartoituksen vuosilta 2006–2022. Tutkimuksen perusteella perheyritykset eivät ainoastaan ole keskimäärin kannattavampia ja vakavaraisempia kuin muut yritykset, vaan myös investoivat niihin verrattuna enemmän.
Knüpferin tutkimus paljastaa, että perheyritykset edustavat Suomessa 73 prosenttia yrityksistä. Ne vastaavat 42 prosentista työllisyydestä, 31 prosentista liikevaihdosta ja 22 prosentista yritysten taseesta. Kun tarkastelusta rajataan pois ulkomaalais- ja julkishallinnon omistamat yritykset, perheyritysten rooli korostuu entisestään.
”Kun puhumme suomalaisesta yrityskentästä, keskustelu keskittyy usein suuriin pörssiyhtiöihin. Ne ovat tietenkin tärkeitä, mutta edustavat vain jäävuoren huippua. Valtaosa Suomen yrityksistä on perheyrityksiä, ja iso osa koko maan taloudellisesta toiminnasta tapahtuu juuri niissä”, Knüpfer muistuttaa.
Pienistä yrityksistä syntyy suuri vaikutus
Yksi perheyrityksiin liitetty uskomus on, että ne ovat merkityksettömiä, koska suuri osa niistä on pieniä. Tutkimus kuitenkin kertoo, että vaikka monet perheyritykset työllistävät vain muutamia henkilöitä, niiden yhteenlaskettu vaikutus esimerkiksi työllisyyteen tai alueelliseen elinvoimaan on huomattava.
Lisäksi perheyrityksiä on runsaasti myös suurten yritysten joukossa: esimerkiksi yli 500 henkilöä työllistävistä yrityksistä noin viidesosa on perheyrityksiä.
Perheyritykset ovat erityisen merkittäviä työllistäjiä alkutuotannossa (83 % henkilöstöstä), rakentamisessa (65 %), majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (52 %), kaupassa (49 %) ja muilla palvelualoilla (69 %).
Niiden merkitys on suurinta pääkaupunkiseudun ulkopuolella: muualla Suomessa perheyritysten työllisyysosuus on lähes puolet. Perheyritykset ovat erityisen tärkeitä Ahvenanmaalla, Päijät-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.
Kannattavia, vakaita ja halukkaita investoimaan
Yksi yleinen harhaluulo on, että perheyritykset olisivat tehottomia ja huonosti johdettuja, mutta Knüpferin tutkimus ei tue tätä käsitystä. Päinvastoin: perheyritykset ovat keskimäärin kannattavampia kuin muut yritykset. Korkeampaa kannattavuutta selittävät erityisesti kevyempi tase ja alhaisemmat henkilöstökustannukset.
Perheyritysten myös ajatellaan pelaavan varman päälle ja välttelevän investointeja. Knüpferin tutkimuksen mukaan perheyritykset käyttävät vähemmän velkarahoitusta, mutta pystyvät silti investoimaan muita yrityksiä enemmän.
”Yleensä perheyritysten omistajat kantavat huolta yritystensä selviytymisestä seuraavaan sukupolveen. On ajateltu, että tämä johtaa riskien välttelyyn ja investointien kaihtamiseen. Näin ei kuitenkaan näytä olevan. Perheyritykset investoivat enemmän ehkä juuri siksi, että niiden omistajien aikajänne on muita pidempi”, Knüpfer pohtii.
Kasvun pullonkaulat näkyvät pienissä perheyrityksissä
Tutkimus nostaa esiin myös haasteita. Erityisesti pienemmissä perheyrityksissä kasvu ja kansainvälistyminen ovat keskimäärin muita yrityksiä heikompia. Knüpferin mukaan näyttää siltä, että osalla pienemmistä perheyrityksistä on jonkinlainen kasvua hidastava jarru tai tulppa, ja se kannattaa huomioida myös tulevissa politiikkatoimissa.
”Pienempiä perheyrityksiä tulisi auttaa tekemään kasvuloikka. Politiikkatoimilla on tässä keskeinen rooli”, Knüpfer toteaa.
Tilanne on selvästi erilainen suuremmissa perheyrityksissä. Vähintään 50 henkilöä työllistävät perheyritykset kasvavat nopeammin ja niillä on myös useammin kansainvälistä vientiä kuin muilla samankokoisilla yrityksillä.
“Talouskasvun puute on Suomessa vakava ongelma. Perheyritysten joukosta löytyy pitkä lista upeita kasvutarinoita. Näiltä yrityksiltä meillä olisi paljon opittavaa”, Knüpfer sanoo.
Perheyritysten omistajat: pieni joukko, suuri taloudellinen merkitys
Tutkimus tarjoaa myös harvinaisen yksityiskohtaista tietoa perheyritysten omistajista. Vain noin 135 000 ihmistä, eli noin kaksi prosenttia suomalaisista omistaa osakkeita perheyrityksissä. Huomionarvoista on, että nämä henkilöt eivät ole vain tärkeitä työllistäjiä vaan myös merkittäviä veronmaksajia. Heidän maksamansa tuloverot vastasivat vuonna 2022 noin 11 prosenttia kaikista tuloveroista.
Havainto täydentää Knüpferin aiempaa tutkimusta listaamattomien yritysten omistajista ja tuo uutta, kansainvälisestikin poikkeuksellisen tarkkaa tietoa omistajuudesta.
”Omistajista on tiedetty yllättävän vähän, vaikka heidän taloudellinen merkityksensä on suuri. Aineistollani tämä voidaan nyt osoittaa konkreettisilla luvuilla”, Knüpfer toteaa.
Suomalaisten perheyritysten anatomia -tutkimus perustuu kattavaan rekisteriaineistoon Tilastokeskuksesta, Verohallinnosta, Patentti- ja rekisterihallituksesta sekä Digi- ja väestötietovirastosta, ja se kattaa kaikki suomalaiset osakeyhtiöt, joilla on liikevaihtoa, varoja ja vähintään yksi työntekijä. Tutkimusta ovat tukeneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Perheyritysten liitto.
Tutkimusaineistot löytyvät äää.
Miehet, ruotsinkieliset ja maisterin tutkinnon suorittaneet omistavat eniten listaamattomien yritysten osakkeita
Vain 170 000 ihmistä omistaa osakkeita yksityisesti omistetuissa yrityksissä, mikä vastaa vain kolmea prosenttia koko väestöstä.
Lue lisää uutisia
Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuottaan: Rakentamassa siltaa tutkimuksesta vaikuttavuuteen
Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuosipäiväänsä: se on osallistuttanut kuuden kurssin kautta 190 tutkijaa eri aloilta kuten tekoäly, kvanttiteknologia ja biomateriaalit. Uusia kursseja on suunnitteilla seuraavalle lukuvuodelle – pysy kuulolla ja liity postituslistalle.
Kuinka saada työntekijät takaisin toimistolle
Työpaikalle paluuta koskevat ohjeistukset miellyttävät työnantajia. Jotta työntekijät suhtautuisivat niihin myönteisesti, heille tulee tarjota kohtuullinen vastine autonomian rajoittamisesta.
Yritykset raportoivat kyberturvallisuudesta enemmän, mutta markkinat eivät reagoi
Yhdysvaltalaiset yritykset raportoivat kyberturvallisuudestaan entistä tarkemmin, mutta osakemarkkinoilla reaktiot jäävät vaisuiksi. Vaasan yliopiston ja Aalto-yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että pakollinen kyberraportointi ei innosta sijoittajia tai osakeanalyytikkoja. Sen sijaan suurin hyöty näyttää syntyvän yritysten sisällä.