Kun Philipp Back aloitti tohtoriopintonsa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa, hän ei osannut aavistaakaan tutkimusryhmänsä työn johtavan liikeideaan, joka voisi tehdä metsänhoidosta ympäristöystävällisempää ja silti taloudellisempaa.
Back oli aloittanut tohtoriopintonsa, koska hän halusi oppia lisää koneoppimisesta ja datatieteestä ja koska hän halusi työskennellä mielenkiintoisten tutkimusongelmien parissa.
”Kollegani professori Olli Tahvonen Helsingin yliopistosta oli tutkinut metsätaloustiedettä ja metsäekologiaa jo vuosikymmeniä, ja tohtorin tutkinnon ohjaajani professori Pekka Malo ja muut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuskollegani olivat kehittäneet algoritmin, jota voitaisiin käyttää metsänhoitostrategioiden optimointiin. Tuomalla nämä tahot yhteen tutkimusryhmämme päätyi tekemään todellista monitieteistä tutkimusta ja tuottamaan sellaisia uusia tutkimustuloksia metsävarojen optimaalisesta hoidosta, jotka eivät aiemmin olleet mahdollisia”, Back sanoo.
Tutkimusryhmä huomasi, että sen tutkimustuloksilla voisi olla kaupallista arvoa, koska niitä voitaisiin kehittää myytäviksi ohjelmistoiksi, ja se alkoi etsiä rahoitusvälineitä tulosten kaupallistamisen valmisteluun.
”Itse pidin todella innostavana sitä, että tohtorin tutkintoa suorittaessani pystyin tekemään sekä tutkimusta siitä, miten koneoppimista voidaan hyödyntää metsien hoidon optimoinnissa, että työtä tutkimuksen saattamiseksi markkinoille”, Back sanoo.
Aalto-yliopiston innovaatiopalvelut neuvoivat Backia kollegoineen hakemaan rahoitusta Business Finlandilta, joka tarjoaa muun muassa innovaatiorahoitusta ja kansainvälistymispalveluita sekä edistää investointeja Suomeen. Tutkimusryhmälle myönnettiin ns. Research to Business -rahoitus, joka antoi ryhmälle valtuudet ja rahoituksen työskennellä sekä soveltavan tutkimuksen että sen kaupallistamisen parissa.
”Pystyimme paitsi jatkamaan tutkimusta myös kattamaan esimerkiksi patenttihakemukseen, lakimiestyöhön, markkinatutkimukseen, alustavaan brändiin ja verkkosivujen suunnitteluun liittyvät kustannukset sekä osan potentiaalisten asiakkaiden ja sijoittajien tapaamisiin liittyvistä matkakustannuksista. Nämä kaikki ovat asioita, jotka ovat tärkeitä kaupallistamisen kannalta, mutta joiden tekeminen pelkällä akateemisella rahoituksella on mahdotonta.”
Rahoituksen saaminen merkitsi myös sitä, että Philipp Back joutui opettelemaan uusia taitoja, jotka eivät tavallisesti kuulu tohtoriopiskelijoiden työkalupakkiin.
”Yhtäkkiä meidän oli opittava tekemään yhteistyötä asianajajien kanssa laatiaksemme patenttihakemuksen tekemämme työn suojaamiseksi. Kirjoitimme työpaikkailmoituksia, ja palkkasimme ulkopuolista apua tiimimme taitovajeen täyttämiseksi. Saimme valmennusta myyntipuheen tekemiseen ja teimme yhteistyötä sekä Aalto-yliopiston että Helsingin yliopiston viestintätiimien kanssa tehdessämme työstämme kertovaa tiedotetta. Otimme myös kontaktia ulkomaailmaan ja aloitimme keskustelut potentiaalisten asiakkaiden ja sijoittajien kanssa”, Back sanoo.
Back kertoo nauttineensa tohtorikoulutettavan epätavallisemmista osista, koska hän on pohjimmiltaan yrittäjähenkinen henkilö, joka on suorittanut sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon kauppakorkeakoulussa ja jolla on kokemusta yrityksissä työskentelystä.
”Kun katson matkaani tohtoriksi, mieleenpainuvin hetki on luultavasti laskuvarjohyppypitchaus, johon sain kutsun Superangel VC:ltä. Minä todellakin nousin koneella ilmaan, hyppäsin sieltä ulos ja pudotessani 250 km/t nopeudella pitchasin ideaamme tulevasta tutkimukseen perustuvasta yrityksestä, DeepFRST:ista. "
Muuta valmista tuotetta ei ole vielä saatavilla kuin tietokoneella olevat pitkät koodirivit. Syksyllä ryhmä perustaa yliopiston spin-out-yrityksen nimeltä DeepFRST ja alkaa jalostaa ohjelmistosovelluksia erilaisten loppukäyttäjien tarpeisiin.
”Suuri osa Research to Business -ohjelmaa on markkinoille sopivan tuotteen löytäminen, joten pyrimme löytämään ja kehittämään asiakkaidemme kipupisteisiin vastaavat tuotteet. Tämänhetkinen visiomme on, että työkalumme voisi auttaa sekä yksityisiä että institutionaalisia metsänomistajia ja kenties myös vakuutusyhtiöitä ja pankkeja hallinnoimaan metsävarojaan, kuten puun myyntituloja, hiilinielua ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, entistä paremmin”, Back selittää.
Selkeiden tutkimus- ja liiketoimintatavoitteiden lisäksi Philipp Backin työllä on myös henkilökohtaisempia tavoitteita.
”Olen muuttanut Suomeen, ja mielestäni Suomen metsät ovat yksi maan kauneimmista asioista. Käyn mielelläni metsässä sekä kesäisin retkeilemässä että talvella maastohiihtämässä, ja käymme perheenikin kanssa usein metsässä. Toivon, että poikani, joka on nyt puolitoista vuotta vanha, saa jonain päivänä tietää, että tekemäni työ on saattanut antaa pienen panoksen metsien auttamiseen ja niiden kauneuden säilyttämiseen.”
Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston patentoitu DeepFRST-optimointimenetelmä auttaa metsänomistajaa valinnassa avohakkuiden ja jatkuvapeitteisen kasvatuksen välillä. Seuraavaksi malliin lisätään hiilinielut ja monimuotoisuus, joiden merkitys kasvaa myös taloudellisilla mittareilla.
