Yhteisrahoitteisen tutkimusyhteistyön muotoja ovat esimerkiksi
Yhteisrahoitteisiin tutkimushankkeisiin voi yliopiston lisäksi osallistua erilaisia toimijoita, kuten yrityksiä, muita yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja muita julkishallinnollisia organisaatioita. Yhteisrahoitteinen tutkimusyhteistyö mahdollistaa yrityksille ja organisaatioille erilaisia osallistumistapoja sekä verkostoitumisen ja tiedonjakamisen hankkeen muiden partnerien kanssa. Yhteishankkeeseen osallistuminen voi jopa avata uusia asiakkuuksia tai bisneskumppanuuksia verkoston piiristä.
Useimmiten projektin pääasiallinen rahoituslähde on kilpailtu hankerahoitus esimerkiksi Business Finlandilta, Suomen Akatemialta tai EU:lta. Osa rahoituksesta tulee yleensä konsortioon osallistuvilta yrityksiltä ja tutkimusorganisaatioilta itseltään.
Kannattaa huomioida, että konsortiohankkeiden valmistelu ja rahoituksen haku saattaa kestää jopa yli vuoden. Projektien kesto on yleensä 2-4 vuotta.
Yhteisrahoitteisilta hankkeilta edellytetään aina akateemisia tuloksia, kuten julkaisuja, sekä usein myös syntyvän tiedon laajaa levitystä konsortion ja muun yhteiskunnan käyttöön. Julkaisuihin ja niiden valmisteluun liittyvät toimintatavat ja sisällöt sovitaan konsortiosopimuksessa siten, että liikesalaisuudet ja patentoitavat tulokset tulevat suojatuiksi asianmukaisesti.
Ennen yhteistyön aloittamista sovitaan immateriaalioikeuksien (IPR) omistuksesta ja mahdollisista tavoista syntyvän IPR:n myöhempään hyödyntämiseen. Hankkeen IPR-oikeudet riippuvat yleensä rahoittajasta ja käytetystä rahoitusinstrumentista. Lähtökohtaisesti projektin aikana syntyvät immateriaalioikeudet kuuluvat sille organisaatiolle, jonka työntekijä on keksinnön tehnyt. Jos keksinnössä on mukana työntekijöitä useammasta organisaatiosta, kyseiset organisaatiot omistavat IPR:n yhdessä. Jos konsortiokumppanit haluavat myöhemmin hyödyntää tuloksia liiketoiminnassaan, voidaan niiden omistus- ja käyttöoikeuksien lunastamisesta sekä niistä maksettavista korvauksista neuvotella erikseen jälkikäteen.
Virpi Puhakka, Ekosysteemijohtaja, Valmet OyjTässä on mukana hyvin konkreettinen tulokulma: ei tehdä tieteellistä pöytälaatikkotutkimusta vaan hyödynnetään vahvasti Stora Enson materiaaleja, meidän pilottimahdollisuuksiamme ja yliopiston tutkimuslaboratorioita.
Yhteisrahoitteisella mallilla yritys tai organisaatio voi osallistua kahdenväliseen yliopistotutkimukseen osittaisella rahoitusosuudella. Tämä on hyvä tapa tutkimusyhteistyöhön erityisesti silloin, kun halutaan tutkia tulevaisuuden kilpailukykyä lisääviä uusia teknologioita tai hankkia uutta osaamista. Erityisesti väitöskirjoihin tähtäävää pitkäjänteistä tutkimustyötä voidaan toteuttaa yhteisrahoitteisina projekteina.
Kun yliopistolla on käytettävissä aihepiirin tutkimukseen muuta rahoitusta ja tutkimuksen aihe on akateemisesti erityisen kiinnostava, voidaan käynnistää yhteistyö kahdenvälisellä projektisopimuksella. Koska yliopistolle jää hankkeesta omarahoitusosuus, noudatetaan IPR:n suhteen samankaltaisia periaatteita kuin yhteisrahoitteisessa konsortiotutkimuksessa.
Jos haluaisit päästä mukaan pitkäjänteiseen, tulevaisuuden mahdollisuuksia lisäävään yhteistyöhön mutta et tiedä mistä tai miten aloittaa, ota yhteyttä Aallon Yrityssuhteiden tiimiin. Autamme löytämään osaajiemme joukosta sinulle oikean keskustelukumppanin tutkimusidean jalostamiseksi.
Liikkuvien työkoneiden kehitys- ja testauslaitteisto LEMMI tukee alan sähköistymistä ja vahvistaa tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyötä.
Tehdastyö on murroksessa: uudet teknologiat ja tekoäly muuttavat työn sisältöä ja roolijakoja. Aalto-yliopiston muotoilun laitos tutkii muutosta HiFive-projektissa ihmiskeskeisestä näkökulmasta.
Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitoksella käynnistyy Business Finlandin Co-Innovation-rahoituksella toteutettava 1,6 miljoonan euron SmartSuccessAV-tutkimushanke. Tavoitteena on tuottaa uutta tutkimustietoa siitä, miten menestystä elokuva- ja AV-alalla johdetaan ja miten päätöksenteko rakentuu tuotanto-, rahoitus- ja jakelurakenteiden muuttuessa.
BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.
Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.
Aalto kehittää teollisuuskumppanien kanssa uusia menetelmiä ja työkaluja tunnistamaan teknologioiden riskit ja pullonkaulat jo kehitystyön alkuvaiheessa.
Tutkimusyhteistyö yrityskumppaneiden kanssa parantaa nestepakkausten kierrätystä
Kukaan ei vielä tiedä, miten ChatGPT:n kaltaiset generatiiviset tekoälyt tulevat mullistamaan yritysmaailmaa. Aalto-yliopiston uusi tutkimusprojekti etsii nyt parhaita tapoja ja hakee ratkaisuja sudenkuoppiin.
Aallon tutkijat kehittävät DIGICARBA-hankkeessa automatisoituihin, jatkuvatoimisiin prosessisimulaatioihin perustuvan työkalun jätevesilaitosten ennakoivan käytön tueksi. Työkalu sisältää jätevesipuhdistamon prosessimallin, joka on jatkuvassa tietoyhteydessä Helsingissä toimivaan laitokseen.
FinnFiberColor-projektissa kehitetään kestäviä ratkaisuja selluloosakuitujen prosesseihin. Projekti on lisännyt ymmärrystä uudenlaisten tekstiilikuitujen ominaisuuksista ja arvioinut kuluttajien käsitystä vaihtoehtoisista materiaaleista tuotetuista kankaista.
Tule mukaan rakentamaan kestävää tulevaisuutta! Yhdessä voimme ratkaista yhteiskunnan vaikeimpia haasteita.
