911

Uutiset

Väitös: Järjestöjen ja yritysten välinen yhteiskehittäminen yleistyy

Kansalaisjärjestöillä on paljon annettavaa kehitysmaissa toimiville yrityksille. Yhteiskehittämistä kuitenkin rajoittavat epäsuhtainen valta-asetelma ja erilaiset päämäärät, osoittaa Tytti Nahin väitöstutkimus.
Tytti Nahi seurasi kahden ja puolen vuoden ajan seitsemää yritys-kansalaisjärjestökumppanuutta Intiassa ja Sri Lankassa.

Maailma on vauraampi kuin koskaan, mutta joka yhdeksäs ihminen on edelleen aliravittu. Köyhyyden kitkeminen vaatii selvästi uusia ratkaisuja sekä liike-elämän, kansalaisyhteiskunnan ja julkisten toimijoiden välistä vuorovaikutusta.

Osallistavan liiketoiminnan yhteiskehittäminen (engl. co-creation) on yksi uusista lähestymistavoista, joka herättää toivoa sekä kehitystoimijoiden että yritysten keskuudessa. Ajatuksena on, että yritykset, köyhät yhteisöt, kansalaisjärjestöt ja muut kumppanit voivat kehittää yhdessä voittoa tuottavia ja köyhyyttä vähentäviä ratkaisuja, joita yksikään toimija ei pystyisi keksimään tai toteuttamaan yksin. Kehitystaloustieteen maisteri Tytti Nahi tutkii osallistavan liiketoiminnan yhteiskehittämistä .  

”Väitöstutkimukseni osoittaa, että yritysten ja kansalaisjärjestöjen yhteiskehittämiselle asetetaan yleisesti liiallisia odotuksia bisnes- ja kehitystavoitteiden yhdistäjänä. Yhteiskehittämistä rajoittavat valtasuhteiden eriarvoisuus, sektori- ja kulttuurierot, paradoksaaliset rooliodotukset, osaamisen rajat ja rajallinen luottamus”, Nahi toteaa.

Nahi seurasi kahden ja puolen vuoden ajan seitsemää yritys-kansalaisjärjestökumppanuutta, joiden tavoitteena oli osallistavan liiketoiminnan yhteiskehittäminen Intian tai Sri Lankan slummeissa ja kylissä.

”Yksi kumppani maksaa toisen palveluista, yhtä kiinnostavat ensisijaisesti uudet markkinat ja toista suorat hyödyt köyhimmille ihmisille, yksi on insinööri ja toinen antropologi – silloin yhteiskehittämisessä syntyy usein väärinkäsityksiä, joiden setviminen vaatisi hyvin pitkäjänteistä sitoutumista”, Nahi tiivistää.

Osaamisen jakaminen edellyttää resursseja

”Kansalaisjärjestöt voivat usein tuoda köyhillä alueilla tapahtuvaan liiketoimintaan arvokasta asiantuntemusta, yhteisökontakteja, verkostoja ja legitimiteettiä, edistäen sekä kaupallisia että yhteiskunnallisia tavoitteita”, Nahi sanoo.

”Näiden resurssien välittäminen vaatii kuitenkin paljon työtä. Löyhempi yhteistyö ja kriittinen sparraus pysyvätkin tärkeämpänä monelle yritykselle ja kansalaisjärjestölle myös tulevaisuudessa”, Nahi sanoo.

Nahin mukaan julkinen rahoitus osallistavan liiketoiminnan kehittämiseen vaikuttaa riittävältä. Tukia kannattaisi kuitenkin uudistaa niin, että kansalaisjärjestöistä tulisi yritysten kanssa yhtä keskeisiä tuensaajia.

Tytti Nahin väitöskirja ”Yritysten ja kansalaisjärjestöjen vuorovaikutus köyhyyden vähentämiseksi: Osallistavan liiketoiminnan yhteiskehittäminen” .

äپdz
Tytti Nahi
tytti.nahi@iki.fi
+358 40 772 4247

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Person with short dark hair in a black shirt, face blurred, standing against a plain light grey background
Appointments, Research & Art Julkaistu:

Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”

Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.
Hehkuva Aalto-yliopiston kyltti hämärässä tilassa, näkyy kirkkaiden pyöreiden tuolien ja violetin valon läpi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Rehtori Ilkka Niemelä kertoo, mitä uusi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio merkitsee Suomelle ja Aallolle

Aallolla on kykyä ja tahtoa toimia suunnannäyttäjänä vision toteuttamisessa.
Juliste Aalto ARTS Grad Show 2026 -näyttelylle, abstraktit oranssit ympyrät, päivät 3.9–7.10
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto ARTS Grad Show 2026

Tervetuloa Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Aalto ARTS Grad Show 2025 -tapahtumaan!
Team Sealevä showcasing their project results
Opinnot Julkaistu:

Merileväinnovaatiosta startupiksi PdP:n ja Aalto-innovaatioekosysteemin avulla

Sealevä osoittaa, miten Aallon innovaatioekosysteemin avulla biomateriaalit voivat jalostua yrityksiksi, yhdistäen koulutusta, infrastruktuuria ja yrittäjähenkisyyttä.