911������

Työelämä muuttuu vauhdilla ja moni työtehtävä on jo riippumaton ajasta, paikasta tai työsuhteesta. Robotiikka ja tekoäly muuttavat tai syrjäyttävät vanhoja ammatteja, samalla kun yhteiskunnan muutokset ja teknologian kehitys luovat kokonaan uusia tapoja organisoida työtä.

Ei ole ihme, että myös tutkijoita kiinnostaa työn ja teknologian kiihtyvä murros. Suomen Akatemian ja Aalto-yliopiston nelivuotisella Future of Work -tutkimushankkeella on kunnianhimoinen tavoite: yhdistää kaikki työn muutoksesta kiinnostuneet tutkijat Aalto-yliopistossa ja luoda maailmanluokan keskittymä työn tulevaisuuden tutkimiselle.

”Future of Work auttaa työelämän tutkijoita löytämään toisensa ja yhdistämään voimavaransa”, tutkija Hertta Vuorenmaa sanoo.

”Tuomme tutkijoiden lisäksi yhteen myös johtajia, vaikuttajia ja ajatushautomoita. Tarjoamme foorumin keskusteluille muun muassa järjestämällä erilaisia tilaisuuksia ja luentosarjoja, sekä tekemällä tutkimusyhteistyötä niin julkisen kuin yksityisen sektorin organisaatioiden kanssa. Ilmarinen on hyvä esimerkki organisaatiosta, jonka kanssa teemme monipuolista tutkimusyhteistyötä”, professori Eero Vaara ������ää.

”Haluamme, että jatkossa Aalto-yliopisto ja Future of Work nousevat heti mieleen, kun pohditaan, mistä saada käyttökelpoisinta tietoa työn tulevaisuudesta.”

Käytännöllisiä vastauksia kaikkien hyväksi

Vaara ja Vuorenmaa tähdentävät maailman olevan täynnä tutkimusta, jota kukaan ei löydä, tai josta ei ole käytännön hyötyä akateemisen maailman ulkopuolella. Future of Work pyrkii muuttamaan tämän ja haastaa tutkijoita tuottamaan relevantteja, hyödyllisiä vastauksia muuttuvasta työmaailmasta niin yhteiskunnalle, yrityksille kuin yksilöille.

Tutkittavaa riittää: johtajuus on murroksessa, samoin strategiatyö, organisointi, liiketoimintamallit – alati kiihtyvässä muutosnopeudessa työhön ei liity juuri mitään pysyvää.

”Sekä tutkijoilla että johtajilla on tällä hetkellä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Juuri se tekee tutkimushankkeestamme äärimmäisen kiinnostavan: mitkään vastaukset eivät ole ilmiselviä tai yleispäteviä. Vastaus, joka sopii tietylle toimialalle Suomessa voi olla täysin epärelevantti esimerkiksi Intiassa”, Vaara huomauttaa.

Empatia ja sensitiivisyys yhä tärkeämpää

Vaikka kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia, osaavat tutkijat kertoa jo monista kiinnostavista ilmiöistä. Työelämässä tarvitaan yhä moninaisempia taitoja. Teknologian omaksumisen ohella viestinnälliset ja vuorovaikutustaidot – medialukutaidosta puhumattakaan – ovat keskeisiä.

”Jatkuva muutos ei ole uusi asia, mutta muutoksen nopeus on. Työntekijöiltä vaaditaan nyt ennen kaikkea intoa ja kykyä uuden oppimiseen sekä muutosresilienssiä eli sopeutumiskykyä yllättävissä tilanteissa”, Vuorenmaa korostaa.

Hän kertoo myös sosiaalisten taitojen nousevan koko ajan tärkeämmäksi rekrytointivaltiksi. Eritoten valkokaulustyöntekijöiltä odotetaan yhä enemmän empatiakykyä ja kriittistä ajattelua. Johtajille voi puolestaan tulla yllätyksenä, kuinka suuria tunteita uuteen teknologiaan liittyvä epävarmuus voi laukaista.

”Vaikka työ ja teknologia muuttuvat, pysyvät ihmiset pitkälti samanlaisina. Esimerkiksi häpeän tunne voi olla intensiivinen, jos ei hallitse uutta teknologiaa. Johtajilta vaaditaan näin ollen yhä suurempaa sensitiivisyyttä – herkkyyttä tunnistaa näitä tilanteita”, Vuorenmaa sanoo ja muistuttaa, että empatiaakin voi opetella.

Rohkeita uudistuksia ja resurssipulaa

Eeron Vaaran mukaan organisaatioilla on käytössään yhä värikkäämpiä keinoja järjestää työn tekemistä ja sen tapoja.

”Suomessa ollaan usein etujoukoissa näissä asioissa. Espoon kaupunki on tästä hyvä esimerkki. Se toteutti koko strategiatyönsä tarinan kautta. Espoo-tarina on Espoon strategia. Tarina suuntaa kaupungin toimintaa kohti yhteisiä tavoitteita”, Vaara kertoo.

Työelämää leimaavat nyt Vaaran mukaan paitsi tällaiset raikkaat uudet tuulet, myös se, ettei hyvään johtajuuteen välttämättä venytä, vaikka tietoa olisi.

”Yleinen ymmärrys kasvaa koko ajan. Monissa organisaatioissa osataan muutosprosessien johtamisen periaatteet oikein hyvin, mutta johtajilla ei ole realistisia mahdollisuuksia toteuttaa niitä”, Vaara sanoo.

”Useissa suomalaisyrityksissä yliopittiin säästäminen finanssikriisin aikaan, ja se syö johtamiseen tarvittavia resursseja.”

Tutkimusaiheita riittää

Future of Work -hankkeessa tutkimuskohteista on runsaudenpulaa. Vaara ja Vuorenmaa listaavat kilvan kiinnostavia ilmiöitä: nuoret ammattilaiset pistävät henkilöstöjohtajat koville shoppaillessaan arvoihinsa sopivaa työpaikkaa. Keikkatyö kasvaa räjähdysmäisesti. Alustatalous rikkoo rakenteita ja luo uusia. Ammattiyhdistysten merkitys hiipuu monella alalla.

”Ja kaiken keskellä yhteiskunnan rakenteet ja lainsäädäntö laahaavat vielä paljon perässä. Käynpä missä tahansa puhumassa työelämän muutoksesta, vastaanotto on äärimmäisen innostunut. Tutkimustiedon tarpeellisuutta ei tarvitse perustella”, Hertta Vuorenmaa toteaa.

Eero Vaara komppaa kollegaansa: ”Tämä aihe koetaan todella tärkeäksi kaikilla yhteiskunnan aloilla. Se on tutkijalle harvinainen tilanne. Olemme eturintamassa tutkimushankkeen kanssa.”

Tarkoituksena ei ole keksiä pyörää uudelleen. Kaikki mukaan valitut tutkimusprojektit ovat olemassa olevia hankkeita, joiden parissa on jo syntynyt tuloksia. Viidessä keskeisessä tutkimusalueessa paneudutaan muun muassa johtajuuteen, toimialoihin ja liiketoimintamalleihin, palvelullistamiseen, organisointiin ja strategiatyöhön.

Tarkoitus on viestinnän ja verkostoitumisen kautta tavoittaa lisää tutkijoita sekä virkistää ja syventää dialogia ympäröivän maailman kanssa.

”Sotkemme pakkaa ja pakotamme ihmisiä verkostoitumaan järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia. Esimerkiksi alumneille on suunnitteilla Future of Work -tilaisuus syksyllä 2019”, Vuorenmaa kertoo.

Teksti: Joanna Sinclair. Kuva: Venla Helenius.

Artikkeli on julkaistu (issuu.com) huhtikuussa 2019.