Tutkimus: Nainen pärjää pelialalla pelaamalla kuin mies
Pelialalla uraa luovat naiset kokevat, että hyväksynnän ja menestyksen saavuttaminen edellyttää perinteisen miespelaajan roolin omaksumista. Tämä käy ilmi Jyväskylän yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimuksesta, jota varten haastateltiin 36:ta pelialalla eri tehtävissä ja asemissa työskentelevää naista Suomessa.
”Pelimaailman hierarkiassa ”oikean” pelaamisen ydintä ovat vahva kilpailullisuus, itsensä kehittäminen ja intensiivinen uppoutuminen teknisesti haastaviin, usein räiskintää sisältäviin peleihin”, sanoo tutkimusprojektin vetäjä, yliopistonopettaja Marke Kivijärvi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.
”Tää gamer-identiteetti siirtyy myös työelämän puolelle. Haastatteluissa naiset lähtivät usein liikkeelle siitä, etteivät ole oikeita gamereita tai pohtivat, mitä neuvotteluja sellaiseksi tulemiseen liittyy. Naiset olivat joutuneet työhaastatteluista lähtien todistelemaan omaa osaamistaan ja omistautumistaan peleille paljon miehiä enemmän”, Kivijärvi kuvailee.
Marke Kivijärven ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vanhemman yliopistonlehtorin Saija Katilan mukaan pelimaailmassa vallitsee vahva jako ykkös- ja kakkospelaajiin. Satunnaisesti peleistä nauttivat jäävät armotta kakkospelaajan asemaan. Samoin käy estetiikaltaan ja tarinoiltaan pehmeämpiä pelejä kuten Simsiä suosiville pelaajille.
Jako näkyy jo lapsuudessa. Haastateltavat kuvailivat esimerkiksi rooliaan veljien pelien katsojina – ja toisaalta ottaneensa veljen ”paikan”, kun heistä tuli perheen innokkaimpia ja taitavimpia pelaajia.
Jako vahvistuu koulussa ja opinnoissa, sanoo Katila.
”Suomalaisessa yhteiskunnassa teknologia ja maskuliinisuus kytketään hyvin vahvasti yhteen. Myös haastattelemamme naiset olivat kokeneet koulusta asti vähättelyä suhteessaan teknologiaan ja matematiikkaan. Opintojen aikana poikien porukoissa oli vaikea olla vähättelyn ja seksuaalisen häirinnän takia, mikä jätti heidät yhteisön reunoille. Ja kun moni alan yrityksistäkin perustetaan opiskelijaporukalla, naiset jäävät ulos niistäkin.”
Marke KivijärviNaiset olivat joutuneet työhaastatteluista lähtien todistelemaan omaa osaamistaan ja omistautumistaan peleille paljon miehiä enemmän.
Aiempien tutkimusten valossa naiset pelaavat videopelejä lähes yhtä paljon kuin miehet. Siitä huolimatta pelifirmojen työntekijöistä on vain noin viidennes naisia, sekä Suomessa että maailmalla.
Pelien luomiseen tarvitaan valtavasti osaamista ohjelmoinnista ja tarinoiden kirjoittamisesta musiikin luomiseen ja hahmosuunnitteluun. Siitä huolimatta alalla elää vahvana mielikuva siitä, että hyvä pelikehittäjä on yhtä kuin koodari tai intohimoinen pelaaja, Kivijärvi sanoo.
Naisia on pelifirmoissa eniten markkinoinnin ja henkilöstöhallinnon tehtävissä sekä graafisen alan tehtävissä, esimerkiksi artisteina. Haastatellut naiset tunnistivat hyvin normit, joita uralla etenemiseen ja johtajuuteen vaaditaan: kehollisen ja henkisen vahvuuden ja periksiantamattomuuden.
”He kuvasivat, miten naisjohtajan pitää olla poikkeuksellisen itsevarma eikä antaa kenenkään sanoa vastaan. Johtaviin tehtäviin edenneitä naisia kuvataan usein pippurisiksi – ja ikävään sävyyn diivoiksi”, Kivijärvi sanoo.
Katila toteaa, että käytetyt termit kuvaavat osuvasti paradoksia: edetäkseen urallaan naisen pitää käyttäytyä tavalla, joka miesjohtajille on normaalia mutta naiselle naiseuden normien rikkomista.
”Kukaan ei ole koskaan puhunut pippurisesta miehestä.”
Haastatteluaineistoista nousi esille myös uusi pelaajaidentiteetti, jota tutkijat kuvaavat teknologiataituriksi (tech-savvy). Haastateltavat pyrkivät irtautumaan vaateista, joita eivät koe omakseen: kilpailusta, voittamisesta ja teknologiasta kiinnostumisesta sen itsensä vuoksi.
”Teknologiataitureille teknologia on väline tehdä itselle mieluisia asioita. Uusi identiteetti on voimaannuttava monenlaisille peleistä kiinnostuneille, ei vain naisille. Se, millainen ykköspelaaja on, vaikuttaa myös tehtäviin peleihin. Valta-asema tuskin keikahtaa päälaelleen, mutta tapa pelata tulee monipuolisemmaksi ”, Kivijärvi sanoo.
Saija KatilaKukaan ei ole koskaan puhunut pippurisesta miehestä.
Haastattelut on kerätty osana KTT Marke Kivijärven Suomen Akatemian rahoittamaa tutkijatohtoriprojektia (9/2018–7/2022, No.: 315220).
(journals.sagepub.com)
äپٴᲹ:
Yliopistonopettaja, KTT Marke Kivijärvi
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
puh. 040 625 5700
marke.t.kivijarvi@jyu.fi
Vanhempi yliopistonlehtori Saija Katila
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
puh. 050 562 8770
saija.katila@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuottaan: Rakentamassa siltaa tutkimuksesta vaikuttavuuteen
Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuosipäiväänsä: se on osallistuttanut kuuden kurssin kautta 190 tutkijaa eri aloilta kuten tekoäly, kvanttiteknologia ja biomateriaalit. Uusia kursseja on suunnitteilla seuraavalle lukuvuodelle – pysy kuulolla ja liity postituslistalle.
Kuinka saada työntekijät takaisin toimistolle
Työpaikalle paluuta koskevat ohjeistukset miellyttävät työnantajia. Jotta työntekijät suhtautuisivat niihin myönteisesti, heille tulee tarjota kohtuullinen vastine autonomian rajoittamisesta.
Yritykset raportoivat kyberturvallisuudesta enemmän, mutta markkinat eivät reagoi
Yhdysvaltalaiset yritykset raportoivat kyberturvallisuudestaan entistä tarkemmin, mutta osakemarkkinoilla reaktiot jäävät vaisuiksi. Vaasan yliopiston ja Aalto-yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että pakollinen kyberraportointi ei innosta sijoittajia tai osakeanalyytikkoja. Sen sijaan suurin hyöty näyttää syntyvän yritysten sisällä.