Tutkijat löysivät yhteyden trooppisten myrskyjen ja jokisuistojen pienentymisen välillä
Kalastaja Mekong-joella. Kuva: Southamptonin yliopisto
Suistot ovat jokiin huuhtoutuneiden ja alajuoksulle kulkeutuneiden sedimenttien eli kiintoaineiden synnyttämiä maanpinnan muodostumia. Ne ovat usein hyvin hedelmällisiä ja näin myös tärkeitä maatalousalueita. Nyt tutkijat ovat esittäneet Nature-tiedelehdessä, että muutokset syklonien reiteissä ja voimakkuudessa johtavat jokeen kulkeutuneen sedimentin vähentymiseen Mekongin suiston yläpuolisella jokialueella. Sedimentit ovat erittäin tärkeitä jokisuistojen säilyvyyden kannalta.
”Sedimentit kerääntyvät kohtiin, joissa joki kohtaa suvannon tai seisovan vesistön, kuten meren tai järven. Suistot vajoavat luonnollisesti oman painonsa vaikutuksesta, joten jatkuva uuden maa-aineksen kulkeutuminen on erittäin tärkeää näiden muutosten kompensoimiseksi sekä maanviljelyn ja ympäristön kannalta tuhoisien tulvien estämiseksi”, tutkimukseen osallistunut Aalto-yliopiston apulaisprofessori Matti Kummu kertoo.
Tutkimusta johtaneen Southamptonin yliopiston professori Stephen Darbyn mukaan tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa trooppisten myrskyjen merkittävän vaikutuksen sedimenttien kulkeutumiseen.
”Vaikka ihmisen toiminta vaikuttaa sedimentin määrään joessa, pystyimme osoittamaan, että myös syklonien esiintyminen on ilmiön merkittävä osatekijä.”
Elintärkeä alue
Mekong-joen 39 000 neliökilometrin laajuinen suistoalue on maailman kolmanneksi suurin. Vietnamin taloudelle elintärkeällä alueella asuu 20 miljoonaa ihmistä, ja se on yksi Kaakkois-Aasian merkittävimmistä riisinviljelyalueista.
Tutkimuksen tehnyt kansainvälinen tutkijaryhmä kehitti uudenlaisen menetelmän, jonka avulla se analysoi Mekong-joen virtaamamittauksia ja selvitti veden kiintoainespitoisuudet vuosien 1981–2005 ajalta. Käyttämällä lisäksi suomalaisen YVA Oy:n kehittämää hydrologista mallia he pystyivät eristämään trooppisten myrskyjen muutoksista aiheutuneet vaikutukset joen sedimenttiaineksen kulkeutumiseen. Tutkijat pystyivät tällä metodilla osoittamaan, että kaikista suistoalueelle kulkeutuneista sedimenteistä yksi kolmasosa syntyy trooppisten syklonien vaikutuksesta.
Tutkimuksen perusteella Mekong-joen sedimenttiaineksen kulkeutuminen on vähentynyt merkittävästi tutkimusjakson aikana, mikä johtuu pitkälti muutoksista myrskyjen reiteissä ja intensiteetissä. Myrskyjä esiintyy suiston yläpuolisella jokialueella.
"Vaikka ilmastomallit ennustavat, että trooppiset syklonit saattavat voimistua ilmastomme lämpenemisen myötä, niiden reitit voivat tulevaisuudessa siirtyä kauemmaksi Mekong-joen valuma-alueelta", lisää Southamptonin yliopiston tutkija Julian Leyland.
Professori Darbyn mukaan tulokset ovat erittäin merkittäviä.
”Mekong-joen sedimentin kulkeutuminen on jo vähentynyt yläjuoksun patojen ja muiden ihmisten aiheuttamien vaikutusten, kuten hiekan ruoppauksen, seurauksena. Trooppisten syklonien dynamiikassa tapahtuneiden muutosten merkityksen ymmärtäminen tarjoaa meille laajemman käsityksen uhkista, joita kyseiseen jokisuistoon ja maailman muihin suistoalueisiin kohdistuu.”
Tutkimuksella on maailmanlaajuisia vaikutuksia, sillä myös monen muun suuren joen, kuten Gangesin (Intia/Bangladesh), Jangtsen (Kiina) ja Mississipin (Yhdysvallat) valuma-alueet joutuvat säännöllisesti trooppisten myrskyjen kohteeksi. Näillä maailman suurimmilla suistoalueilla asuu ja työskentelee lähes 500 miljoonaa ihmistä. Tutkimus osoittaa, että kaukana suistoalueista sijaitsevan yläjuoksun valuma-alueilla esiintyvien myrskyjen reiteissä ja intensiteetissä tapahtuneet muutokset on otettava huomioon arvioitaessa suistojen haavoittuvuutta merenpinnan noustessa.
Tutkimuksen rahoitti Yhdistyneen kuningaskunnan Natural Environment Research Council -neuvosto (NERC), ja siihen osallistuivat Southamptonin yliopisto (UK), Aalto-yliopisto, Exeterin yliopisto (UK), Hullin yliopisto (UK) ja Illinoisin yliopisto (Yhdysvallat).
Linkki artikkeliin
äپٴᲹ:
Apulaisprofessori Matti Kummu
p. 050 407 5171
matti.kummu@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Merileväinnovaatiosta startupiksi PdP:n ja Aalto-innovaatioekosysteemin avulla
Sealevä osoittaa, miten Aallon innovaatioekosysteemin avulla biomateriaalit voivat jalostua yrityksiksi, yhdistäen koulutusta, infrastruktuuria ja yrittäjähenkisyyttä.
Vahva tulos Akatemian talvihausta
Akatemiatutkija- tai akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 54 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on yhteensä 33,2 miljoonaa euroa.
Aalto-yliopiston kiertotalousratkaisut New European Bauhaus -festivaalilla tukevat EU:n tavoitetta kasvaa kiertotalouden edelläkävijäksi
Aalto-yliopisto esitteli useita erilaisia kiertotalousratkaisuja Euroopan komission järjestämällä New European Bauhaus -festivaalilla Brysselissä. Tapahtuma kokosi yhteen EU:n poliittisia johtajia, tutkijoita, suunnittelijoita ja ruohonjuuritason toimijoita ympäri Eurooppaa.