Suomen metsiä ravitaan lannoitteella, jossa on energiasyöppöä typpeä ja Marokossa louhittua fosforia. Tutkijat kehittivät sille ekohaastajan, jonka ainekset ovat jätteenkäsittelylaitokselta ja esikuva 1800-luvulta. Se tekisi hyvää metsälle ja ympäristölle – mutta ensin lainsäädännön on muututtava.
Tutkijat kehittivät metsiä varten täydellisen kierrätyslannoitteen, joka säästää 88 prosenttia energiaa - mutta on vielä lainsuojaton
Suomen metsiä ravitaan lannoitteella, jossa on energiasyöppöä typpeä ja Marokossa louhittua fosforia. Tutkijat kehittivät sille ekohaastajan, jonka ainekset ovat jätteenkäsittelylaitokselta. Kekseliäs lannoite tekisi hyvää metsälle ja ympäristölle – mutta ensin lainsäädännön on muututtava.
Metsien kasvun vauhdittaminen on järkevää sekä talouden että ympäristön kannalta. Lannoitettu metsä sitoo elinaikanaan jopa 10 000 tonnia enemmän hiilidioksidia hehtaaria kohti kuin lannoittamaton metsä. Määrä vastaa yhden suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä.
Kemiallisen metsälannoitteen valmistus vie kuitenkin paljon raaka-aineita ja energiaa. Onneksi kehitteillä on parempi, kotimainen vaihtoehto, jonka ilmastoa lämmittävä vaikutus on jopa 88 prosenttia pienempi kuin perinteisen lannoitteen.
Lue Putretin tarina alla olevasta linkistä!
Lue lisää uutisia
Toukokuu haastaa aaltolaiset liikkumaan yhdessä
Osallistu tapahtumiin kampuksella ja tee kestävästä liikkumisesta osa työ- tai opiskelupäivää.
Walter Ahlströmin säätiö lahjoittaa 3 miljoonaa euroa Aalto-yliopistolle
Lahjoituksella Aalto perustaa kestävän teollisen tuotannon professuurin.
Luonnonvarojen kestävä käyttö -sivuaineesta saatu palaute on ollut rohkaisevaa
Sivuaineessa edistetään ”yhtenä rintamana” kestävyysteemaa koko Aallossa.