Tekniikan yliopistojen yhteistyö on yhä monipuolisempaa
Tekniikan yliopistot ovat tehneet yhteistyötä opiskelijavalinnoissa jo 40 vuotta. Yliopistojen keskinäisten työnjakokeskustelujen myötä yhteistyö on syventynyt ja monipuolistunut.
Suomen seitsemän tekniikkaa tutkivaa ja opettavaa yliopistoa ovat keskustelleet tekniikan eri alojen profiloinnista ja työnjaosta.Yliopistojen omasta aloitteesta alkanut profilointityö on tuottanut useita konkreettisia tuloksia. Profilointityössä on selvitetty se, miten koulutusalat ja -ohjelmat sekä tutkintomäärät jakautuvat yliopistojen kesken, miten tekniikan alat ovat eri yliopistoissa edustettuina ja mikä niiden tieteellinen taso on sekä kerätty tietoa tutkimuksen infrastruktuureista.
Keskustelujen konkreettinen tulos on prosessi, joka vuosittain tuottaa kaikkien yliopistojen käyttöön ajantasaisen tiedon professuureista, koulutusohjelmista ja infrastruktuureista sekä siitä, mitä muutoksia niissä on odotettavissa muutaman seuraavan vuoden aikana. Näin päästään eroon tahattomista päällekkäisyyksistä eikä mikään kansallisesti tärkeä teema jää kattamatta. Tilannekuva auttaa yliopistoja suuntaamaan voimavaroja omille vahvuusalueilleen esimerkiksi uusien professuurien aloja määriteltäessä.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âötä opetuksessa ja infrastruktuureissa
Profilointityön tuloksena on ensimmäistä kertaa laadittu koulutusalakohtainen ja yksityiskohtainen selvitys toteutuneista ja tulevista tutkinnoista. Keskusteluissa tunnistettiin useita kursseja, joita jatkossakin opetetaan kaikissa yliopistoissa. Näitä kursseja yhdessä kehittämällä parannetaan opetuksen laatua. Infrastruktuurien osalta tunnistettiin ne, joissa yhteistyötä on mahdollista tehdä. Tieto auttaa luomaan kansallisesti laadukkaampaa infrastruktuuria entisillä resursseilla.
Muun muassa kaivannaisalan osalta neljä alaa opettavaa ja tutkivaa yliopistoa on valinnut omat painopistealueensa siten, että koko kaivannaisalan arvoketjua tutkitaan ja opetetaan kattavasti Suomessa, mutta päällekkäistä opetusta ja tutkimusta ei juuri ole.
‒ Olen iloisesti yllättynyt nähdessäni, kuinka paljon konkreettisia asioita tekniikan yliopistojen keskusteluissa on jo saatu aikaan. Uutena rehtorina pääsen aloittamaan työni tuoreiden kansallisten tilannekuvien pohjalta, toteaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Anneli Pauli.
Yliopistojen tavoitteena on kehittää toimintaansa laadukkaammaksi, kansainvälisemmäksi, vaikuttavammaksi ja tehokkaammaksi. Kiristyvä kansainvälinen yliopistokilpailu tutkimusrahoituksesta, opiskelijoista ja professoreista vaatii yliopistoja keskittymään vahvuuksiinsa ja rakentamaan itselleen omaleimaisen profiilin. Työnjako- ja profilointityössä ovat olleet mukana Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi.
40 vuotta yhteisvalintaa
Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen uusien korkeakouluopiskelijoiden yhteisvalinta täyttää tänä syksynä 40 vuotta. Pitkään jatkuneen yhteistyön kunniaksi yliopistot järjestävät tekniikan koulutuksen tulevaisuutta luotaavan Tekniikan koulutuksen horisontti 2024 -juhlaseminaarin 21.10.2014 Dipolissa, Espoossa. Seminaarissa pohditaan muun muassa sitä, mikä on ylioppilastutkinnon rooli yliopistojen opiskelijavalinnoissa ja miten teollisuuden odotukset ja opiskelijoiden toiveet kohtaavat.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Tekniikan yliopistojen vararehtorit
Avustava vararehtori Mauri Airila
Aalto-yliopisto
mauri.airila@aalto.fi
p. 050 568 0035
Lue lisää uutisia
Tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnassa on ollut suosittu aihe räätälöidyissä opiskelijoiden yritysprojekteissa
Opiskelijaryhmä valitaan jokaisen projektin toimeksiantajan tarpeiden mukaan.
Merileväinnovaatiosta startupiksi PdP:n ja Aalto-innovaatioekosysteemin avulla
Sealevä osoittaa, miten Aallon innovaatioekosysteemin avulla biomateriaalit voivat jalostua yrityksiksi, yhdistäen koulutusta, infrastruktuuria ja yrittäjähenkisyyttä.
Kiinnostus paikkatietoon ja suomalaiseen opiskelijakulttuuriin johdattivat Katariina Kuoppalan Aaltoon
Katariina Kuoppala tutustui paikkatietoon jo kandidaatintutkintonsa aikana ulkomailla. Geoinformatiikan maisteriohjelmassa hän on päässyt soveltamaan uusinta teknologiaa käytännön projekteissa ja rakentamaan osaamistaan työelämää varten.