911������

Mitä professuurisi tarkoittaa?

“Professuurini erityisalana ovat tuote–palvelujärjestelmät eli suhteet, vuorovaikutus ja yhteiset merkitykset, joita muotoilun avulla voidaan rakentaa. Työni on kulkenut empaattisesta muotoilusta ja yhteissuunnittelusta palvelumuotoiluun ja edelleen organisaatiomuutoksen ja ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden teemoihin. Näitä kaikkia yhdistää luova tekeminen ymmärtämisen ja muutoksen välineenä.

Kokeileminen ja yhdessä tekeminen ovat muotoilun ytimessä: niiden kautta syntyy oivalluksia, jotka vievät sekä tutkimusta että käytäntöä eteenpäin. Esimerkiksi CreaTures-hankkeessa tutkin luovien käytäntöjen roolia kestävän tulevaisuuden rakentamisessa – ja huomasin, että oivallus syntyy usein yllätyksen kautta, kun asioita tehdään näkyväksi ja kokeillaan yhdessä. Se on myös muotoilun keskeinen ajatus, ja vahvuus.”

Mikä toi sinut Aaltoon?

“Opiskelin teollista muotoilua Taideteollisessa korkeakoulussa ja valmistuin sieltä. Jo ennen valmistumistani sain töitä tutkimusapulaisena ja yllätyksekseni innostuin tutkimuksen kysymyksistä ja mahdollisuuksista. Sitä kautta syntyi ajatus alan jatko-opinnoista – ja sillä tiellä olen edelleen.”

Mitkä ovat olleet urasi kohokohtia?

“Niitä on paljon. Yksi on ehdottomasti oma väitöspäiväni vuonna 2006. Takana oli melkoinen puristus, ja liikutuin ajatuksesta, että liput ovat tuona päivänä yliopistolla salossa minun takiani. Itselleni tärkeä oli myös Vuoden teollisen muotoilijan palkinto vuonna 2008, jonka näin tunnustuksena nimenomaan muotoilun tutkijan työlle. Tänä keväänä nimitys full-professoriksi oli myös merkityksellinen etappi.

Arvostan suuresti myös kollegojeni ja omien opiskelijoideni onnistumisia ja menestymisiä, he ovat upeita ihmisiä ja vaikuttavia ammattilaisia. Työmaailmassa asiat syntyvät yhteistyönä, ja jokainen meistä tarvitsee myös toisten tukea. Haluan osaltani vaikuttaa siihen, että muut kukoistavat.”

Mitä tutkit ja miksi?

“Olen parhaillaan tutkimusvapaalla, joka on tärkeää vastapainoa muotoilun laitoksen vastuutehtävissä toimimiselle. Tällä hetkellä tutkin, miten palvelumuotoilu ja luovat käytännöt voivat edistää yhteiskunnallista muutosta ja ekososiaalista kestävyyttä. Erityisesti julkinen sektori kiinnostaa minua – kuinka muotoilun avulla voidaan rakentaa uusia yhteistyön ja ymmärryksen muotoja ja olla mukana kehittämässä yhteiskuntaa.

Pohdin myös, miten empaattista muotoilua voitaisiin ajatella uudelleen: ei vain toisen asemaan asettumisena, vaan kunnioituksena ja haluna kohdata toinen ihminen – tai toiset lajit – kokonaisena. Luovat ja taiteelliset lähestymistavat puolestaan tarjoavat uusia tapoja hahmottaa maailmaa ja omaa luontosuhdettamme.”

Mitkä kysymykset ovat ajankohtaisia alallasi?

“Muotoilu on aina tulevan suunnittelua ja ratkaisemista, ja sen rooli ja tarve muokkautuu ajassa. Näen, että asioiden ja niiden suhteiden kokonaisvaltainen ymmärrys on nousussa – ja sitä tarvitaan tässä ajassa. Erityisesti ekososiaaliset kysymykset sekä systeemisempi näkymä että luovuus ja herkkyys ja materiaaliset innovaatiot sekä tietenkin myös tekoälyyn liittyvät kysymykset ovat esillä.”

Mitä odotuksia sinulla on alasi tulevaisuudelle?

“Luovilla aloilla puhutaan siitä, miten kulttuuri- ja aktiivitoiminnasta on rahoitus kadonnut, ja se on aidosti rankka tilanne. Huomaan itse, että muotoilu ymmärretään usein kovin kapeasti – ei se ole vain kulttuuria. Muotoilu on innovaatiotoimintaa, ja aivan keskeinen tekijä erottautumisessa, ja uudelleen ajattelussa. Lisäksi muotoiluosaamiseen kuuluva luovan, analyyttisen ja joustavan ajattelun kombinaatio sekä uteliaisuus ja sitä kautta jatkuva oppiminen ovat tulevaisuuden avainosaamisalueita.”

Miksi muotoilua kannattaa opiskella?

“Muotoilijalla on yleensä sisäsyntyinen halu muuttaa maailmaa. Henkilökohtaisesti tärkeää voi tietenkin olla myös mahdollisuus ratkaista ongelmia ja ilmaista itseään. Ala tarjoaa jatkuvasti kiinnostavia näkymiä ja mahdollisuuksia työskennellä uusien asioiden parissa. Muotoilun kohteena on aina tulevaisuus, sen mahdollisuudet ja ratkaisut.”

Mikä muu sinua kiinnostaa?

“Olen ollut viime aikoina kiinnostunut esimerkiksi Eeva Kilvestä ja luontosuhteesta hänen tuotannossaan, ja hänen suhteensa omiin lapsiinsa ja ajatukset kuten radikaalin lempeyden ja toiveikkuuden teemat kiinnostavat. Oman kirjallisuuspiirini kanssa olemme lukeneet ja keskustelleet hänen teoksistaan. Niissä on yhteys myös omaan työelämääni, ylipäätään luontosuhteeseen ja nimenomaan ekososiaaliseen kestävyyteen.

Olen myös ihastunut merinäköaloihin, kallioihin ja käkkärämäntyihin. Haahuilen Hangossa pyörällä pitkin kaupunkia ja annan tuulen tuntua iholla. Myös mummin rooli on tärkeä, ja kaksi tyttärenpoikaa opettavat minua juoksemaan kovempaa. Heidän kanssaan ollessani vahvistuu ajatus että mielikuvitus on ihan supertärkeä voimavara.”