911������

Pintasuunnittelijoita on enenevässä määrin alettu käyttää suunnittelun eri alueilla. Pintasuunnittelijan ammattikuva onkin muotoilun alueen uudehkoja tulokkaita ja muodostunut viimevuosien aikana. Opinnäytteessään Korhonen käsittelee myös kysymystä mistä, ja miten arkkitehtuurin kuviot syntyvät. Työ vahvistaa sitä kuvaa millainen suhde  arkkitehtuurilla ja pintasuunnittelulla on.

Tutkittuaan kuvia Korhonen huomasi että arkkitehtuurissa on rakenteellisuudessaan eräänlaista kuviomaisuutta, mikä ei välttämättä ole tarkoituksellistakaan. Toistettu massa ja näkyvät rakenteet synnyttävät usein kaksi tai kolmiulotteisia pintoja, samalla pinnat, massat ja näkyvät rakenteet ovat kuviomaisia, ja eri mittakaavoissa.

Arkkitehtuurista löytyikin pohjaton määrä kuvia, jota työstämällä opinnäyte eteni. Aluksi hän käsitteli kuvamassaa sommittelukeinojen avulla: toisto ja rytmi, liike ja suunta, symmetria ja tasapaino, suhde ja mittakaava sekä väri. ”Esimerkiksi toisto voi olla säännöllistä tai epäsäännöllistä, ja voi saada aikaan tunteen rytmistä.” sanoo Korhonen ja jatkaa: ”Rytmi vuorostaan aiheuttaa helposti liikkeen vaikutelman. Liike voi olla hyvin yksinkertaista tai monimutkaista, kiertyvää, aaltoilevaa tai poimuilevaa.”

Haasteensa kuvamateriaali tuotti myös siinä miten se käännetään inspiraatioksi. ” Moodboard sekä värikartta syntyivät läpikäydyn kuvamateriaalin pohjalta. Päivitin näitä työkalua koko suunnittelun ajan, jotta löytäisin olennaisimman jokaiseen kuvioperheeseen.” Inspiraatiokartan pohjalta Korhonen luonnosteli, piirsi tussilla, valokuvasi ja skannasi erilaisia pintoja.  ”Lopputuloksena syntyivät kuviomallit joita työstin yksi kuvioperhe kerrallaan.”

Kuvioperheitä syntyi lopulta neljä. Korhonen ei kuitenkaan rajannut kuvioperheitä tiettyihin raameihin, vaan ne ovat sovellettavissa erilaisiin tarkoituksiin, vaikka ne on lopputyössä onkin suunniteltu myös tekstiilisuunnittelun reunaehtojen mukaisesti.

Maisterin opinnäyte Muotoilun laitos 22.9. Hanna Korhonen: Inspiraationa arkkitehtuuri.