911������

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tutkimushanketta johtaa rahoituksen professori Elias Rantapuska, joka tutkii sijoittajien päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä – ja puhuu samalla pitkäjänteisen sijoittamisen puolesta parhaana vaurastumisen keinona.

”Omassa tutkimuksessamme olemme havainneet muun muassa, että pankkiirien sukulaiset osallistuvat muita aktiivisemmin sijoittamiseen, ja myös sen, että paitsi pankkiirien taloudellinen osaaminen, myös heidän myyntiosaamisensa, on tärkeää. Tämäntyyppinen tieto on arvokasta, kun halutaan ymmärtää, millaisia vaikutuksia rahoitusneuvonnalla on, miten sosiaaliset suhteet vaikuttavat sijoituspäätöksiin, tai miten talous- ja rahoitusosaamista saataisiin levitettyä entistä laajemmalle”, Rantapuska sanoo.

Toinen esimerkki tutkimushankkeen tuloksista on Juha Joenväärän ryhmän havainto vertaislaina-alustoista ja niiden toiminnasta, kun aluetta on kohdannut luonnonkatastrofi. Vertaislainaajat käyttäytyvät tällaisessa tilanteessa empaattisesti, ja ovat jopa valmiita luopumaan osasta korkotuloistaan auttaakseen luonnonkatastrofin kohdanneita yhteisöjä. Sen sijaan tavanomaiset pankit toimivat samassa tilanteessa päinvastoin ja perivät jopa tavallista korkeampia korkoja.

Tutkijoiden mukaan vertaislainaajille samanaikainen empatia ja voiton tavoittelu on mahdollista, koska vertaislaina-alustoilla lainapäätöksen tekee yksittäinen sijoittaja.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimusryhmän lisäksi hankkeeseen kuuluvat professori Kari Heimosen johtama ryhmä Jyväskylän yliopistossa ja professori Sami Vähämaan johtama ryhmä Vaasan yliopistossa. Heimonen on ryhmineen selvittänyt sitä, millaisen uhkan varjopankit aiheuttavat rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tulos oli, että mahdollisesti jopa varsinaisia pankkeja suuremman ja että arvopaperivälittäjien rahoitusvarallisuuden muutoksilla voidaan ennustaa pankkikriisejä. Vähämaan ryhmästä on lähtöisin esimerkiksi tekoälyä hyödyntävän tutkimuksen havainto siitä, että jos pankinjohtaja on kaunis, hän myös tienaa enemmän.

Kolmivuotista tutkimushanketta rahoittaa OP Ryhmän Tutkimussäätiö, jonka hallituksen puheenjohtaja Annukka Nikula on toivonut hankkeen lisäävän yliopistojen ja pankkien välistä yhteistyötä. Vuosina 2023–2025 hanke saa tutkimussäätiöltä vuosittain 400 000 euron suuruisen apurahan, yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Rantapuskan mukaan suomalaisessa taloustieteen ja rahoituksen tutkimuskentässä OP Ryhmän Tutkimussäätiön panostus on poikkeuksellisen korkea ja mahdollistaa uuden tutkijasukupolven kouluttamisen sekä monipuolisen ja korkealaatuisen akateemisen tutkimuksen tekemisen.