Koulutus ja tulot vaikuttavat covid-19 -kontaktinjäljityssovellusten hyväksymiseen
Tohtorikoulutettava Yanqing Lin Kauppakorkeakoulun tieto- ja palvelujohtamisen laitokseltasekä sekä My Villius Zetterholm ja Päivi Jokela Ruotsin Linné-yliopistosta havaitsivat digitaalisten covid-19-kontaktinjäljityssovellusten yleistä hyväksyntää analysoineessa katsausartikkelissaan, että yleinen hyväksyntä näitä sovelluksia kohtaan vaihteli eri kulttuurien ja sosiodemografisten luokkien välillä.
Tutkijat havaitsivat, että pienituloisemmat, vähemmän koulutetut ja viranomaisiin vähemmän luottavat henkilöt suhtautuivat näiden sovellusten käyttöön muita kielteisemmin.
Yksityisyyden suojaan liittyvät huolenaiheet ja valvonnan pelko ovat yleisiä esteitä hyväksynnälle. Osa ihmisistä ei usko, että heidän tietojansa säilytetään turvallisesti tai että niitä käytetään vain epidemioiden hallintaan.
Tutkimus osoitti, että korkeammin koulutetut ja parempituloiset henkilöt, joilla on paremmat mahdollisuudet hyödyntää teknologiaa, suhtautuivat muita hyväksyvämmin digitaalisiin kontaktinjäljityssovelluksiin. Tärkeimpänä hyväksymistä edistävänä tekijänä tutkijat pitivät luottamusta.
Toinen merkittävä havainto koskee kontaktinjäljitysteknologioihin liittyviä väärinkäsityksiä ja niiden roolia kontaktien jäljittämisessä. Jotkut esimerkiksi uskovat, että tällainen teknologia suojelee heitä varoittamalla heitä välittömästi, kun he ovat lähellä tartunnan saanutta henkilöä.
Tutkijoiden mukaan nämä ovat vakavia väärinkäsityksiä ja edellyttävät lisätutkimuksia, koska ne voivat johtaa valheelliseen turvallisuudentunteeseen tai tarpeettomaan riskinottoon. On myös varmistettava, että käyttäjät ymmärtävät teknologioita riittävästi, jotta he osaavat käyttää niitä turvallisesti.
”On ratkaisevan tärkeää ymmärtää paremmin ihmiskeskeisiä näkökulmia, jotta tällaisia uusia teknologioita voidaan suunnitella ja käyttää eettisesti, oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti”, tutkijat toteavat.
Tutkimus julkaistiin Informatics-lehden erityisnumerossa ”Managing the Consequences of COVID-19 in the Every-Day Working, Learning, and Interacting Life”. Tutkimus kokosi yhteen tulokset 25:stä tutkimuksesta neljästä maanosasta eri puolilta maailmaa.
Muun muassa Psychreg-julkaisu on uutisoinut tutkimuksesta:
Lue lisää uutisia
Vahva tulos Akatemian talvihausta
Akatemiatutkija- tai akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 54 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on yhteensä 33,2 miljoonaa euroa.
Suomen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiö palkitsee Juho Tuuliaisen ja Ville Virkkusen erinomaisesta rahoituksen alan pro gradu -lopputyöstään
Molemmat opiskelijat saavat 3 500 euron stipendin.
Aalto-yliopiston kiertotalousratkaisut New European Bauhaus -festivaalilla tukevat EU:n tavoitetta kasvaa kiertotalouden edelläkävijäksi
Aalto-yliopisto esitteli useita erilaisia kiertotalousratkaisuja Euroopan komission järjestämällä New European Bauhaus -festivaalilla Brysselissä. Tapahtuma kokosi yhteen EU:n poliittisia johtajia, tutkijoita, suunnittelijoita ja ruohonjuuritason toimijoita ympäri Eurooppaa.