911������

Akseli tiesi jo lukiossa haluavansa opiskella kemiaa, eikä hän yrittänyt edes hakea muille aloille. Aalto valikoitui ensimmäiseksi hakukohteeksi hyvän kansainvälisen maineensa ja sopivan sijaintinsa ansiosta. Luonnosta ja erilaisista kemiallisista kokeista kiinnostuneelle Akselille kemian opiskelu yliopistossa oli luonteva valinta, sekä väylä kohti aidosti merkityksellistä työtä.

”Jos ajatellaan nykymaailman suurimpia ongelmia, niin kemia on keskeisessä osassa käytännössä jokaisessa niistä. Ja jos haetaan ratkaisuja ilmastonmuutokseen, niin valtava osa niistä tapahtuu nimenomaan kemian alalla”, Akseli sanoo.

Akseli ehti opiskella puolen vuoden ajan ennen kuin etäopiskelu alkoi maaliskuussa 2020. Opintojen alusta on jäänyt parhaiten mieleen yhteisöllisyys ja tapahtumien kirjo.

”Yhteisö Aallossa on todella hyväksyvä. Olemme jutelleet paljon kavereiden kanssa siitä, miten hienosti kaikki otetaan täällä osaksi porukkaa.”

Akseli toimii tänä vuonna myös eli yhtenä Aallon hallinnon opiskelijaedustajista, jotka osallistuvat yliopiston päätöksentekoon ja kehittämiseen. Hallopedit osallistuvat muun muassa Aallon henkilökunnan kokouksiin ja pääsevät vaikuttamaan opintoihin liittyviin päätöksiin.

”Hallopedin homma on minulle ihan uusi juttu. Lähdin mukaan, koska koin, että tätä kautta pystyn parhaiten edistämään opiskelijoiden asioita.”

Kurssien sisältöjä pääsee soveltamaan tutkimustyössä

Akselin mielestä kemian tekniikan opinnoissa hienointa ovat hetket, joina huomaa sisäistäneensä jonkin teoreettisen asian niin hyvin, että voi soveltaa sitä käytäntöön.Yllättävintä kemian tekniikan opinnoissa onkin ollut se, miten paljon konkreettista hyötyä kursseista on ollut. Jopa niistä, jotka aluksi vaikuttivat vähemmän merkityksellisiltä.

”Käytännössä kaikista pääaine- ja sivuainekursseista on ollut jotain hyötyä niissä asioissa, joita olen tehnyt töissä. Esimerkiksi pintakemian kurssilla ajattelin, että enhän minä tule ikinä tarvitsemaan pintakemiaa. Tällä hetkellä kandityöni aihe liittyy kuitenkin hyvin vahvasti pintakemian ilmiöihin”, Akseli kertoo.

Akseli työskentelee osa-aikaisesti professori Tanja Kallion johtamassa tutkimusryhmässä, jossa tutkitaan sähkökemiallisen energian muuntamista ja varastointia. Idea kandityöhön tuli nimenomaan tutkimusryhmän kautta.

Akseli tutki kesän 2021 ajan muun muassa vedyn absorboitumista palladiumin sisälle. Nyt Akseli perehtyy erityisesti nanopartikkelisynteesiin. Työ jatkuu myös tulevana kesänä.

”Yritän siis tällä hetkellä syntetisoida erikokoisia nanopartikkeleita. Se tehdään pintakemiallisella metodilla, eli ne asiat, joita silloin pintakemian kurssilla käytiin läpi ovatkin yhtäkkiä erittäin hyödyllisiä työni kannalta.”

Tavoitteena työllistyminen tutkimuksen ja tuotekehityksen pariin

Kemian tekniikan korkeakoulun tutkimusryhmissä tutkitaan jatkuvasti uusia ratkaisuja kiertotalouden ja kestävän kehityksen haasteisiin. Akselia kiinnostaa esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden tutkimus.

”Paljon on meneillään kaikenlaista, akkuteknologioiden optimoinnista vaikkapa vetytalouteen. Meidän tutkimusryhmässämme tutkitaan yhtä kylmäfuusiota osa-aluetta, joka toivottavasti laajentaa ymmärrystämme ilmiöstä. Jos kylmäfuusio saataisiin toimimaan, meillä olisi tarjolla valtavat määrät todella halpaa ja ympäristöystävällisesti tuotettua energiaa”, Akseli kertoo.

Kylmäfuusio on Akselin mukaan kiistelty teoria tiedeyhteisössä ja on epäselvää, kuinka todennäköisesti sen avulla voidaan tarjota vastauksia energiatuotannon ongelmiin.

”Nämä ovat sellaisia ajatuksia, mitkä eivät minullakaan ole vielä kehittyneet lopulliseen muotoonsa. Vielä tuntuu hieman epäselvältä hahmotella polkua tutkimuksesta ja tuotekehityksestä siihen varsinaiseen lopputuotteeseen.”

Tulevana syksynä Akseli aloittaa maisterivaiheen opinnot englanninkielisessä ���𳾾����ٰ���-��ää�����Ա�������, joka on yksi seitsemästä kemian tekniikan maisteriohjelman vaihtoehdosta. Akseli on alustavasti kiinnostunut tutkijan urasta.

”Olen pohtinut vakavissani, että jatkaisin tohtoriopintoihin maisterin jälkeen. Tällä hetkellä tuntuu, että haluaisin suunnata tutkimuksen ja tuotekehityksen pariin.”