Kaupunkiluonnosta mitattavaa: uudet luontotyypit ja kriteerit tukevat luontokadon torjuntaa
Rakennetun ympäristön luonto – puistot, pihat, uusniityt ja monet muut vihreät alueet – voidaan nyt luokitella yhdenmukaisesti ja sen ekologista tilaa myös arvioida vertailukelpoisilla mittareilla. Tuore raportti esittelee rakennetun ympäristön luontotyyppiluokituksen sekä luontotyyppikohtaiset ohjeet, joiden avulla kaupunkiluonnon ekologinen laatu voidaan ottaa aiempaa vahvemmin mukaan maankäytön suunnitteluun, luontovaikutusten arviointiin ja viherrakenteen kehittämiseen.
Raportissa tunnistetaan 16 rakennetun ympäristön luontotyyppiä, kuten puustoiset puistot, maanvaraiset pihat, uusniityt ja ruderaatit eli erilaiset joutomaat. Ekologisen tilan arviointi keskittyy luonnon monimuotoisuuden kannalta olennaisiin rakennepiirteisiin ja kasvillisuuteen. Sen sijaan arviointi ei kata viheralueiden esteettisiä, sosiaalisia tai kulttuurihistoriallisia arvoja.
”Luokittelu ja kriteerit auttavat tunnistamaan, että rakennetussa ympäristössä on keskenään ekologisesti eriarvoisia viheralueita, sekä tekemään viherrakenteesta näkyvää, mitattavaa ja päätöksenteossa vertailtavaa”, toteaa apulaisprofessori Elisa Lähde Aalto-yliopistosta.
Raportti on laadittu laajassa poikkitieteellisessä yhteistyössä ja se tukee esimerkiksi kaupungeissa tehtävää työtä viherrakenteen ekologisen laadun systemaattiseksi parantamiseksi ja luontokadon torjumiseksi.
Mitä raportti tuo käytäntöön?
Raportti tarjoaa yhtenäisen luokittelun rakennetun ympäristön kasvullisille alueille sekä tarkat tulkinta- ja inventointiohjeet. Lisäksi raportti mahdollistaa ekologisen tilan arvioinnin 0,1–1,0-asteikolla luontotyyppikohtaisilla mittareilla, jolloin kohteiden laatua voidaan vertailla keskenään. Rakennetun ympäristön luontotyyppejä arvioidaan niin kutsuttuina luonnonarvohehtaareina.
”Luonnon luontotyypeille luonnonarvohehtaarit määritettiin vuosi sitten. Nyt myös rakennetun ympäristön luontoarvot voidaan sisällyttää luonnonarvohehtaarien laskentaan esimerkiksi maankäytön suunnittelussa, kaupunkien ja yritysten luontotyön seurannassa ja mahdollisesti luonnonarvomarkkinoilla”, toteaa Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijatohtori Joel Jalkanen.
Luokittelu ja arviointikriteerit on kehitetty ARVO- ja -hankkeiden asiantuntijatyössä. Työpajasarja toteutettiin marraskuun 2024 ja syyskuun 2025 välillä ja menetelmää pilotoitiin maastossa kesällä 2025. Raportin julkaisija on Green Building Council Finland ja tekijäjoukko edustaa useita organisaatioita, mukaan lukien Helsingin yliopisto (Luomus), Aalto-yliopisto ja Jyväskylän yliopisto. Ohjeistusta on tarkoitus päivittää jatkossa kokemusten ja tiedon karttuessa.
äپٴᲹ:&Բ;
Apulaisprofessori Elisa Lähde, Aalto-yliopisto, 050 471 9171, elisa.lahde@aalto.fi
Tutkijatohtori Joel Jalkanen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto, 050 478 788, joel.jalkanen@helsinki.fi
Raportti: (PDF), Green Building Council Finland
Lue lisää uutisia
Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuottaan: Rakentamassa siltaa tutkimuksesta vaikuttavuuteen
Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuosipäiväänsä: se on osallistuttanut kuuden kurssin kautta 190 tutkijaa eri aloilta kuten tekoäly, kvanttiteknologia ja biomateriaalit. Uusia kursseja on suunnitteilla seuraavalle lukuvuodelle – pysy kuulolla ja liity postituslistalle.
Kuinka saada työntekijät takaisin toimistolle
Työpaikalle paluuta koskevat ohjeistukset miellyttävät työnantajia. Jotta työntekijät suhtautuisivat niihin myönteisesti, heille tulee tarjota kohtuullinen vastine autonomian rajoittamisesta.
Toukokuu haastaa aaltolaiset liikkumaan yhdessä
Osallistu tapahtumiin kampuksella ja tee kestävästä liikkumisesta osa työ- tai opiskelupäivää.