911������

Miten koronakriisin ensimmäinen puolivuotinen vaikutti suomalaisyritysten toimintaan – ja millaisia toimenpiteitä ne suunnittelevat seuraavan puolen vuoden aikana? Tätä selvitti Aalto-yliopiston tuore päättäjätutkimus, johon vastasi yli 300 yritysjohtajaa. 

Koronavirus vaikutti kielteisimmin uusille markkinoille laajentumiseen, tuotantokapasiteetin lisäyksiin sekä yritysostoihin, joissa kaikissa tutkimukseen osallistuneiden yritysten aktiivisuus on keskimäärin laskenut edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.

Strategisen johtamisen apulaisprofessori Jukka Luoma korostaa, että lyhyen aikavälin vaikutukset voivat näkyä kielteisenä kehityksenä pitkällä aikavälillä.

”Koronakriisin aiheuttamat operatiiviset häiriöt ja taloudelliset ongelmat näkyvät kilpailuaktiivisuuden vähenemisenä. Huolestuttavaa on se, että nämä vaikutukset näyttäytyvät kunnolla vasta parin vuoden kuluessa. Yritykset ovat onnistuneet erinomaisesti operatiivisessa kriisinhoidossa, mutta kriisin jatkuessa niiden on aktivoiduttava uudelleen etsimään kasvun lähteitä”, hän sanoo.

Uusi innovaatio ei ehkä kanna jatkossa

Kriisin aikana osa yrityksistä on kuitenkin jopa kiihdyttänyt innovaatiotoimintaansa. Yli 30 prosenttia yrityksistä on tuonut markkinoille aiempaa enemmän uusia tuotteita ja palveluita. Vastaajat kertoivat etsineensä aktiivisesti uusia prosesseja ja palveluja ja uskovat, että ne ovat käytössä myös jatkossa.

Luoman mukaan lisääntyneet innovaatiot eivät välttämättä näy pitkän aikavälin kasvussa.

”Kun innovaatiotoiminta äkillisesti kiihtyy, on riskinä, että innovaatiot eivät rakennu yritysten kilpailuetujen varaan, jolloin yritysten kasvu voi tyrehtyä pitkällä aikavälillä. Kriisin jälkeen innovaatioille ei ehkä myöskään ole kysyntää.”

40 prosenttia yrityksistä koki, että asiakastarpeet ovat muuttuneet kriisin myötä vähintään jossain määrin. Yli puolet vastaajista kertoi, että keskeiset resurssit ja kyvykkyydet, joilla luodaan arvoa asiakkaille, ovat muuttuneet.

Organisaatioiden digitaalista transformaatiota tutkiva tohtorikoulutettava Susanna Takkunen kertoo, että yritysten strategisissa tavoitteissa korostuivat asiakassuhteiden kehittäminen, uusien teknologioiden omaksuminen ja osaamisen kehittäminen.

”Tämä ennakoi lisääntyvää kilpailua osaamisesta, erityisesti uusiin teknologioihin liittyen, mikä vaikuttaa varmasti koulutustarpeisiin ja työllistymiseen. On mahdollista, että kriisi synnyttää ajan myötä lukuisia organisaatiouudistusten aaltoja, mikä valitettavasti tarkoittaa myös irtisanomisia”, Takkunen sanoo.

Tutkijoiden mukaan koronakriisi on selkeästi toiminut lähtölaukauksena teknologiselle ja toimialojen muutokselle, joka ei pysähdy, vaikka epidemian osalta tilanne ennen pitkää helpottaakin.

”Yritykset ovat tunnistaneet uusia ja tehokkaampia toimintatapoja. Tämä heijastuu myöhemmin myös toimialojen ja arvoketjujen rakenteeseen. Kriisin jäädessä taakse tulemme näkemään yrityskauppoja ja muita rakenteellisia muutoksia. On kiinnostavaa seurata, mitkä kriisin aikana syntyneistä uusista tuotteista ja palveluista jäävät henkiin pitkällä aikavälillä”, Jukka Luoma sanoo.

Aalto-yliopiston hanke tähtää tutkimustiedon lisäksi yritysten välisen tiedon vaihdon lisäämiseen.

Yrityksille järjestetään aiheesta virtuaalityöpaja tiistaina 15. joulukuuta klo 15–16.

Katso julkaisut: 

Ilmoittaudu työpajaan: 

Tutkimuksen toteutuksen kumppaneina toimivat Teknologiateollisuus ry, Palvelualojen työnantajat Palta sekä Kaupan liitto.

������ä�پ���ٴ��Ჹ:
Hankkeen akateeminen johtaja, apulaisprofessori Jukka Luoma
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
puh. 040 353 8412
jukka.luoma@aalto.fi

Hankkeen projektipäällikkö, tohtoriopiskelija Susanna Takkunen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
puh. 050 460 6183
susanna.takkunen@aalto.fi