Valaistus mullistui sisulla
Fysiikan Nobel myönnettiin viime syksynä Isamu Akasakille, Shuji Nakamuralle ja Hiroshi Amanolle sinisen led-valon kehittämisestä. Kun keksintö yhdistetään jo aiemmin kehitettyihin punaiseen ja vihreään, syntyy valkoista led-valoa. Sitä hohtavia valonlähteitä alkaa olla kaikkialla, eikä ihme: hehkulamppuun ja loisteputkeen verrattuna led on ylivoimainen sekä kestossa että energiatehokkuudessa.
Amanon kanssa tutkimusyhteistyötä tekevä Aalto-yliopiston professori Filip Tuomisto tietää, ettei valaistuksen mullistaminen käynyt helposti.
”Amanon rooli oli erityisen merkittävä sinisessä ledissä käytettävän puolijohdemateriaalin, galliumnitridin, valmistusmenetelmien kehittämisessä 1980-luvulla. Tarvittiin uskoa siihen, että homma vielä onnistuu, vaikka moni muu tutkija oli jo luovuttanut ja siirtynyt sinkkiselenidiin tai piikarbidiin”, hän sanoo.
Tarvittiin uskoa siihen, että homma vielä onnistuu.
Amano oli jo ennen Nobel-palkintoa yksi ledeissä ja lasereissa hyödynnettävän nitridipuolijohdeteknologian kärkinimistä. Tuomisto ryhmineen on tutkinut nobelistin kanssa galliumnitridimateriaalien kidelaatua, erityisesti niiden pistevirheitä.
”Pistevirheillä on ratkaiseva merkitys galliumnitridin sähköisille ja optisille virheille. Olemme analysoineet Amanon laboratorion näytteitä muun muassa atomitason kidevirheitä paljastavalla positroniannihilaatiomenetelmillä, joiden käytössä olemme maailman huippuja”, Tuomisto kertoo.
”Aallon opiskelijoille ja nuorille tutkijoille on valtavan inspiroivaa päästä kuulemaan maailman arvostetuimman tiedepalkinnon vastikään saaneen Amanon kokemuksia ja keskustelemaan hänen kanssaan. Myös suurelle yleisölle tarjoutuu mahdollisuus saada ensi käden tietoa nykyisen led-pohjaisen valaistustekniikan mahdollistaneesta tieteellisestä tutkimuksesta”, hän iloitsee.
Hiroshi Amano pitää kaikille avoimen, englanninkielisen yleisöluennon ”Illuminating the world by LEDs” Aalto-yliopistossa 19. maaliskuuta klo 15.15-16.15, osoitteessa Otakaari 1, B-sali. Tervetuloa!
Ylempi kuva: Hiroshi Amano © Nobel Media AB / Alexander Mahmoud
Alempi kuva: Filip Tuomisto, kuvaaja Anni Hanén
Lue lisää uutisia
Arsi Ikäheimosen väitöstutkimus: Älypuhelin voi paljastaa varhaisia merkkejä masennuksesta
Puhelin taskussa, älysormus sormessa ja aktiivisuusranneke ranteessa: arjessa mukana kulkevat laitteet keräävät lähes tauotta tietoa käyttäjästään. Tämä tieto voi auttaa masennusoireiden seurannassa ja ennustamisessa.
Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”
Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.
Rehtori Ilkka Niemelä kertoo, mitä uusi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio merkitsee Suomelle ja Aallolle
Aallolla on kykyä ja tahtoa toimia suunnannäyttäjänä vision toteuttamisessa.