Väitöstiedote: Kokonaisten asuinalueiden energiakorjaaminen on järkevämpää kuin yksittäisten rakennusten
Asuinalueiden energiatehokas korjaaminen. Tapauksia Venäjältä
Väitöskirjan sisältö
Väitöskirjassa tarkastellaan, kuinka Venäjän neuvostoaikoina rakennettujen lähiöiden energiatehokkuutta voitaisiin parantaa korjaamalla rakennukset energiatehokkaammiksi ja pienentämällä energiainfrastruktuurin häviöitä. Väitöskirja esittelee ajatuksen kokonaisvaltaisista energiatehokkaista alueremonteista, joissa korjattaisiin sekä rakennukset että niihin liittyvät energia-, vesi- ja jäteinfrastruktuurit. Aihetta käsitellään rakennusten energiansäästön, asuinalueen energiatarpeen ja energiantuotannon päästöjen, investointikustannusten sekä aluekorjaamisen liiketoimintamallien näkökulmista.
Sekä asuinkerrostaloille että tyypillisille asuinalueille kehitettiin kokonaisvaltaisia korjauskonsepteja. Aluetason korjausskenaarioilla voitaisiin säästää esimerkkialueella jopa 72 % lämmöntarpeesta ja 34 % sähköntarpeesta. Tarkastelemalla vain hiilidioksidipäästöjä esimerkkialueella kannattaisi vaihtaa yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto maakaasusta biokaasuun. Jos korjattaisiin koko asuinalue (sekä rakennukset että niihin liittyvä energia- ja vesi-infrastruktuuri), kustannukset asukasta kohden olisivat alhaisimmillaan reilut 3000 €.
Itä-Euroopassa on runsaasti vastaavia neuvostoaikana rakennettuja, korjaamisen tarpeessa olevia asuinalueita, joissa on neuvostostandardien mukaisia tyyppirakennuksia ja -ratkaisuja. Näissä voitaisiin laajasti hyödyntää suomalaista rakennus- ja energiatekniikkaa. Väitöskirjassa esitetty ajatus tarkastella mieluummin alueiden kuin yksittäisten rakennusten energiatehokkuutta olisi myös Suomessa järkevä suuntaus. Väitöskirjan tulokset ovat uraauurtavia, sillä Venäjän asuinalueiden energiatehokkuudesta ei ole kirjoitettu juuri mitään kansainvälisessä tieteellisessä kirjallisuudessa.
Väitöskirjan ala: Energiatekniikka
äٳٱä: Satu Paiho, DI. Syntynyt Lahdessa 1967
Väitöksen ajankohta: 12.12.2014 klo 12
Paikka: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, rakennus K1, Sali 216, Otakaari 4, Espoo
ղٲäٳää: professori Jan-Olof Dalenbäck, Chalmers University of Technology, Department of Energy and Environment, Sweden
Valvoja: professori Risto Lahdelma, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, Energiatekniikan laitos
Väitöskirjan verkko-osoite:
äٳٱän yhteystiedot: Satu Paiho, VTT, PL 1000, 02044 VTT. p. 050 331 5160, Satu.Paiho@vtt.fi
Lue lisää uutisia
Sisun opintojen rakenne -oletusnäkymä vaihtuu
Opintojen rakenteen uudistettu näkymä on ensisijainen tapa suunnitella opintosi.
Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”
Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.
Rehtori Ilkka Niemelä kertoo, mitä uusi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio merkitsee Suomelle ja Aallolle
Aallolla on kykyä ja tahtoa toimia suunnannäyttäjänä vision toteuttamisessa.