911±¬ÁÏÍø

Uutiset

Uuvuttaako puhelimen selailu? Tekoälymalli simuloi nyt fyysistä ponnistelua

Älypuhelinten keräämät lokit kertovat, mitä kohtia näytöstä käyttäjät napauttavat ja pyyhkäisevät. Nyt tutkijat ovat kehittäneet tekoälymallin, joka simuloi näihin liikkeisiin liittyvää tuki- ja liikuntaelimistön rasitusta.
Log2Motion-simulaatio tuki- ja liikuntaelimistön mallilla älypuhelimen avulla.
Log2Motion-simulaatio, jossa luista ja lihaksista koostuva tekoälymalli käyttää älypuhelinta.

Pitkittynyt puhelimen selailu voi tehdä hallaa aivoille, mutta onko se myös fyysisesti raskasta? Aalto-yliopiston ja saksalaisen Leipzigin yliopiston tutkijat tarjoavat nyt ensi kertaa vastauksen tähän kysymykseen. Tutkimusryhmä on luonut tekoälymallin, joka simuloi lihasten aktivoitumista ja käytettyä energiaa – eli kertoo, millaista fyysistä ponnistelua älypuhelimen käyttö vaatii. 

"Kehitimme ensimmäisen työkalun, joka auttaa kehittäjiä arvioimaan nopeasti, kuinka fyysisesti raskas mobiilikäyttöliittymä todellisuudessa on. Tähän mennessä älypuhelinten keräämä data on kertonut meille vain sen, missä kohtaa sormi on koskenut näyttöön – ei sitä, onko tämä liike tuntunut mukavalta", kertoo professori Antti Oulasvirta Aalto-yliopistosta ja Suomen ELLIS-instituutista.

Täyttääkseen tämän aukon Oulasvirta ja kollegat Leipzigin yliopistosta kehittivät Log2Motion-tekoälymallin, joka simuloi ihmisen liikkeitä älypuhelinlokien pohjalta. Tämän tuki- ja liikuntaelimistön simulaation liikeradat perustuvat aiempiin liiketallennustutkimuksista saatuihin tietoihin. 

Simulaatiossa digitaalisista luista ja lihaksista koostuva mallinukke liikutti etusormeaan käyttäessään pöydällä lepäävää älypuhelinta. Tekoäly ohjasi liikettä niin, että se muistutti ihmisen liikettä. Ohjelmiston avulla nukke pystyi käyttämään oikeita mobiilisovelluksia reaaliajassa. Tällöin se kykeni myös toistamaan ihmiskäyttäjistä kerättyä dataa havainnollistaakseen, mitä tuki- ja liikuntaelimissä tapahtui puhelimen käytön aikana. Log2Motion-malli arvioi tämän biomekaanisen vuorovaikutuksen liikeradat, nopeuden, tarkkuuden sekä rasitusasteen. 

Tekoälymalli tarjoaakin täysin uudenlaisia ulottuvuuksia sekä älypuhelinten käyttötutkimukseen että suunnitteluun. 

"Teimme jo sen havainnon, että joitain eleitä on vaikeampi suorittaa – tässä tapauksessa pyyhkäisyjä ylhäältä alas ja alhaalta ylös. Myös pienikokoisten kuvakkeiden ja näytön kulmissa olevien elementtien napauttaminen vaatii lisäponnisteluja", Oulasvirta selittää.  

Tällaisen simulaation hyödyntäminen prosessin alkuvaiheessa auttaisi suunnittelijoita luomaan käyttäjäystävällisempiä mobiilikäyttöliittymiä. Se voi myös antaa tietoa esteettömyystarpeista, kun käyttäjällä on esimerkiksi vapinaa, lihasheikkoutta tai käytössään proteesi. 

"Log2Motion-mallia on mahdollista skaalata simuloimaan eri skenaarioita – kuten klassisen sohvalla makaamisen ja puhelimen selailun yhden käden peukalolla", Oulasvirta sanoo. 

Tutkijat toivovat, että ihmissimulaatioita hyödynnettäisiin suunnittelemaan ergonomisempia ja käyttäjilleen miellyttävämpiä vuorovaikutuksia laitteiden kanssa. Tulevaisuudessa näitä simulaatioita voitaisiin yhdistää muihin tekoälymenetelmiin käyttöliittymien optimoimiseksi.

Kuva ihmisestä pyyhkäisemässä pöydällä olevaa puhelinta ja Log2Motion-simulaatio tekemässä samaa.
Ihminen ja Log2Motion-simulaatio käyttämässä pöydällä lepäävää älypuhelinta.

Log2Motion: Biomechanical Motion Synthesis from Touch Logs -tutkimus esitellään 17. huhtikuuta CHI 2026 -tapahtumassa – ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen johtavassa konferenssissa. Se on saatavilla myös verkossa osoitteessa (DOI: 10.1145/3772318.37907739).

ELLIS Institute Finlandin logo, yläpuolella raidallinen Euroopan kartta ja alla moniväriset kirjaimet 'ellis'.

Suomen ELLIS-instituutti on merkittävä tutkimuskeskittymä European Laboratory for Learning and Intelligent Systems-verkostossa, joka edustaa eurooppalaista tekoälyn ja koneoppimisen huippututkimusta.

Professori Antti Oulasvirta. Kuva: Aalto-yliopisto / Jaakko Kahilaniemi

Tutkijat selvittävät, miten tekoäly saadaan ymmärtämään ihmistä paremmin

Antti Oulasvirta on saanut 2,5 miljoonan euron Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoituksen käyttäjämallien tutkimiseen.

Uutiset
  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kollaasi työpajoista, ryhmäkuvista ja esityksistä Aalto Inventors -ohjelman ensimmäisen vuoden ajalta.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuottaan: Rakentamassa siltaa tutkimuksesta vaikuttavuuteen

Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuosipäiväänsä: se on osallistuttanut kuuden kurssin kautta 190 tutkijaa eri aloilta kuten tekoäly, kvanttiteknologia ja biomateriaalit. Uusia kursseja on suunnitteilla seuraavalle lukuvuodelle – pysy kuulolla ja liity postituslistalle.
Kolme ihmistä juttelee pyöreän pöydän ääressä; naisella muki kädessä, puhelin pöydällä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuinka saada työntekijät takaisin toimistolle

Työpaikalle paluuta koskevat ohjeistukset miellyttävät työnantajia. Jotta työntekijät suhtautuisivat niihin myönteisesti, heille tulee tarjota kohtuullinen vastine autonomian rajoittamisesta.
Värikkäitä arkkitehtuurimalleja suurella valkoisella pöydällä näyttelysalissa
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Arkkitehtuuriprojekti Milanossa yhdisti lasten ideat ja huippuarkkitehtien visiot

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos oli mukana kansainvälisessä One Earth – House of the Heart -projektissa, joka esiteltiin huhtikuussa Milano Design Weekillä.
Yritykset raportoivat kyberturvallisuudesta
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yritykset raportoivat kyberturvallisuudesta enemmän, mutta markkinat eivät reagoi

Yhdysvaltalaiset yritykset raportoivat kyberturvallisuudestaan entistä tarkemmin, mutta osakemarkkinoilla reaktiot jäävät vaisuiksi. Vaasan yliopiston ja Aalto-yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että pakollinen kyberraportointi ei innosta sijoittajia tai osakeanalyytikkoja. Sen sijaan suurin hyöty näyttää syntyvän yritysten sisällä.