Uusiutuvan energian nykyistä laajempi käyttöönotto on Suomessakin mahdollista
Yhteisöenergialla tarkoitetaan uusiutuvien energia-aloitteiden omistajuutta ja osallistumista yhteisömuotoisesti. Muutamissa Euroopan maissa, kuten Tanskassa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa, yhteisöenergia-aloitteet ovat jo arkipäivää. Tanskassa ja Saksassa kansalaiset ja yhteisöt omistavat yli 50 % uusiutuvan energian tuotannosta. Tällainen suuntaus on mahdollinen myös Suomessa.
”Yhteisöenergiahankkeiden kasvua rajoittavat yleensä ulkopuoliset tekijät. Edelläkävijämaissakin on käytänteitä ja säädöksiä, jotka ovat esteenä projektien määrän kasvamiselle. Suomessa alaa ei täysin vielä ymmärretäkään”, totesi tutkijatohtori Salvatore Ruggiero -hankkeesta seminaarissa, jossa käsiteltiin yhteisöenergiahankkeiden sosiaalista hyväksyntää. Seminaari järjestettiin Kauppakorkeakoulun tutkimustyöhön kuuluvien CO2mmunity- ja SET-hankkeiden yhteistyönä.
Salvatore Ruggiero puhui hyväksymisen (acceptance) ja hyväksyttävyyden (acceptability) välisestä erosta yhteisöenergiahankkeissa.
”Hyväksymisellä tarkoitetaan käytöstä, joka mahdollistaa, edistää ja tukee teknologian käyttöä, hyväksyttävyys sen sijaan viittaa asenteeseen tai tiettyyn ajattelutapaan. Jotta uusiutuville energiateknologioille saadaan hyväksyntä, tulee satsata hyväksyttävyyteen. Toisin sanoen on tärkeää sitouttaa paikalliset asukkaat ja muut toimijat projektien suunnitteluun ja toteutukseen. Osallistuminen ja yhdessä tekeminen vähentää uusiutuvien energianlähteiden käyttöönottoon liittyvää vastustusta.”
Hajautettua energiantuotantoa tulee tukea
On arvioitu, että Suomessa on käynnissä alle 100 yhteisöenergiaprojektia. Näistä useimmat keskittyvät lämmöntuotantoon metsän biomassasta.
”Jotta voimme siirtyä yhä enemmän kohti uusiutuvaa, hajautettua tuotantoa, jossa kansalaiset ja yhteisöt ottavat energiantuotannon omiin käsiinsä, on syytä kiinnittää erityistä huomiota muutamaan asiaan”, Ruggiero sanoi. ”Tutkimuksemme osoittaa, että tarvitsemme päättäjiltä nykyistä selkeämmät ja pysyvämmät raamit investoinneille uusiutuvaan energiaan, sillä monet yhteisöenergiahankkeisiin sijoittavat tekevät sijoituspäätöksiä vuosikymmeniksi eteenpäin.”
Valtaosa tämänhetkisistä yhteisöenergiahankkeista Suomessa on maaseudulla, mutta yhä useammat asunto-osakeyhtiötkin investoivat aurinkopaneeleihin myös kaupungeissa.
”Taloyhtiöiden tuottama aurinkosähkö onkin toimiva energiaratkaisu. Yksi aurinkopaneeleihin investoinut taloyhtiö sijaitsee Helsingin Pikku-Huopalahdessa. Taloyhtiöllä oli alun perin ajatus, että aurinkokennoilla tuotettaisiin sähköä taloyhtiön yhteisiin tiloihin. Pian taloyhtiö lähti kuitenkin pilotoimaan . Taloyhtiön oli tarkoitus testata uutta IT-järjestelmää, joka mahdollistaisi asuntojen omistajille aurinkoenergian jakamisen. Tällainen IT-järjestelmä toimisi varsin hyvin, mutta jotta se saataisiin käytännössä mahdolliseksi, tulisi hidasteet, kuten mittalaitteiden yhteensopivuus ja sähkön verotuskysymykset, ratkaista”, Salvatore Ruggiero totesi.
Yhteisöenergiaprojekteja voi edistää Suomessa kohdennetuilla tukitoimilla, kuten valtion takaamilla tai matalakorkoisilla lainoilla. Muun muassa näitä toimenpiteitä tulee tehdä, jotta hajautettu energiantuotanto olisi mahdollisimman helppoa ja kannattavaa, mikä on tärkeää kasvavan ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Tilaisuudessa kuultujen esitysten materiaalit:
CO2mmunity- ja -hankkeet järjestivät yhteisen seminaaritilaisuuden tiistaina 21.5.2019. GE-talossa Vallilassa, Helsingissä järjestetty tilaisuus kokosi yhteen noin 70 uusiutuvan energiankäytön asiantuntijaa, lähinnä Pohjoismaista.
äپٴᲹ:
Karoliina Auvinen, karoliina.auvinen@aalto.fi, +358 504624727 tai Allu Pyhälammi, allu.pyhalammi@aalto.fi
Salvatore Ruggiero, salvatore.ruggiero@aalto.fi (englanniksi)
Tilaisuus oli osa virallista -viikkoa. #EUGreenWeek
Lue lisää uutisia
Arsi Ikäheimosen väitöstutkimus: Älypuhelin voi paljastaa varhaisia merkkejä masennuksesta
Puhelin taskussa, älysormus sormessa ja aktiivisuusranneke ranteessa: arjessa mukana kulkevat laitteet keräävät lähes tauotta tietoa käyttäjästään. Tämä tieto voi auttaa masennusoireiden seurannassa ja ennustamisessa.
Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”
Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.
Rehtori Ilkka Niemelä kertoo, mitä uusi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio merkitsee Suomelle ja Aallolle
Aallolla on kykyä ja tahtoa toimia suunnannäyttäjänä vision toteuttamisessa.