Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön.
Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.
“Tällä hetkellä näitä virheitä luetaan kvanttiprosessorista niin, että tieto tuodaan kaapeleita pitkin millikelvinin eli -273 asteen lämpötilasta huoneenlämpöön tavallisen tietokoneen prosessoitavaksi”, Möttönen kertoo.
Kun tavanomainen tietokone keksii, minkälaisesta virheestä on kyse, se lähettää ohjauspulssin kvanttiprosessorille takaisin superkylmään samanlaisia kaapeleita pitkin. Koko prosessi on aivan liian hidas, ja sinä aikana kubitteihin ehtii tulla lisää virheitä. Prosessissa tarvitaan erikoisia komponentteja, ja se on myös hyvin tehotonta ja kallista.
“Pidemmällä aikavälillä ajatuksemme on rakentaa itsenäisesti toimiva kvanttiprosessori, mutta kolmen vuoden aikana emme varmastikaan pääse vielä tähän tavoitteeseen. Ala on vielä lapsenkengissä, eikä takaisinkytkentöjä ole aiemmin tehty näin matalissa lämpötiloissa”, Möttönen pohtii.
Mikko MöttönenPulssi ei koskaan näkisi huoneenlämpötilaa, ja se olisi siten näkymätön superpakastimen eli kryostaatin ulkopuolella.
Aluksi Möttösen tiimin tavoitteena on rakentaa erillisiä komponentteja, ja saada vähintään kaksi tällaistä erillistä laitetta—esimerkiksi pulssilähde ja kubitin tilaa lukeva bolometri—toimimaan yhdessä kubitin kanssa matalissa lämpötiloissa.
Kylmässä toimivan bolometrin osalta Möttösen ryhmä on jo päässyt aika pitkälle, mutta he haluavat edelleen parantaa sen lukutarkkuutta.
“Kun lukupiiri on ihan vieressä, saadaan kubitit stabiloitua eli korjattua nopeasti. Pulssi ei koskaan näkisi huoneenlämpötilaa, ja se olisi siten näkymätön superpakastimen eli kryostaatin ulkopuolella.”
Virheenkorjaukseen pyrkii myös Google uudella Willow-kvanttitietokonesirullaan ja kubittien määrän kasvattamisella. He tosin lukevat pulssit huoneenlämmössä.
“Me emme kilpaile yritysten kanssa korjaamalla virheitä, vaan haluamme osoittaa, että pystymme rakentamaan pienikokoisen itsenäisen kvanttiprosessorin, joka sitten suuremmassa mittakaavassa pystyisi korjaamaan näitä kvanttivirheitä”, Möttönen sanoo.
Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi Möttösen ryhmälle 1,5 miljoonan euron apurahan. Tutkimuksen pitkän aikavälin tavoitteena on rakentaa kokonaisuudessaan matalassa lämpötilassa toimiva pieni kvanttitietokone, jonka energian kulutus on nykykoneita paljon alhaisempi.
Haastetta ratkaisemaan palkataan noin viisi uutta tutkijaa Aaltoon. Tutkimus tehdään Suomen kansallista OtaNano-tutkimusinfrastruktuuria hyödyntäen. Myös VTT on mukana hankkeessa vastaamalla laitteiden valmistuksesta. Lue lisää .
Ota yhteyttä:
Tutkijat kehittivät uuden mittaustavan, joka mahdollistaa kvanttitietokoneiden entistä suuremmat kubittimäärät
Aalto-yliopiston tutkijat mittasivat ensimmäisinä maailmassa kubitteja äärimmäisen herkillä lämpöilmaisimilla eli bolometreilla.
Lue lisää uutisia
Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuottaan: Rakentamassa siltaa tutkimuksesta vaikuttavuuteen
Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuosipäiväänsä: se on osallistuttanut kuuden kurssin kautta 190 tutkijaa eri aloilta kuten tekoäly, kvanttiteknologia ja biomateriaalit. Uusia kursseja on suunnitteilla seuraavalle lukuvuodelle – pysy kuulolla ja liity postituslistalle.
Kuinka saada työntekijät takaisin toimistolle
Työpaikalle paluuta koskevat ohjeistukset miellyttävät työnantajia. Jotta työntekijät suhtautuisivat niihin myönteisesti, heille tulee tarjota kohtuullinen vastine autonomian rajoittamisesta.
Yritykset raportoivat kyberturvallisuudesta enemmän, mutta markkinat eivät reagoi
Yhdysvaltalaiset yritykset raportoivat kyberturvallisuudestaan entistä tarkemmin, mutta osakemarkkinoilla reaktiot jäävät vaisuiksi. Vaasan yliopiston ja Aalto-yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että pakollinen kyberraportointi ei innosta sijoittajia tai osakeanalyytikkoja. Sen sijaan suurin hyöty näyttää syntyvän yritysten sisällä.