Tutkijat kehittivät metyyliselluloosasta ympäristöystävällisen valokuidun
Edistyneet piilasiset valokuidut kykenevät siirtämään signaaleja valon muodossa kymmenien kilometrien päähän vain vähäisin häviöin. Niiden haittapuolena on kuitenkin hauraus ja joustamattomuus, jonka vuoksi ne soveltuvat huonommin esimerkiksi autoissa, kodeissa, tekstiileissä, laserleikkauksissa, lääketieteellisissä tähystyksissä sekä implantoitavissa laitteissa käytettäviin lyhyen matkan sovelluksiin. Kestävän kehityksen mukainen ratkaisu näihin ongelmiin saattaa olla biopolymeeristä valmistettu valokuitu.
"Selluloosa on ekologinen raaka-aine, jota on runsaasti saatavilla ja jolla on paljon potentiaalia mitä erilaisimpiin sovelluksiin", kertoo Tampereen yliopiston professori ja Aalto-yliopiston dosentti Nonappa. Hänen tutkimusryhmänsä kehittää biopolymeerisiä valokuituja lyhyen matkan sovelluksiin.
Optisten kuitujen tavanomaiseen valmistusprosessiin saattaa kuulua korkeassa lämpötilassa tai haitallisilla kemikaaleilla suoritettuja käsittelyvaiheita.
"Tutkimuksemme osoitti, että optisia kuituja on mahdollista valmistaa huonelämpötilassa yksinkertaisen ekstruusiomenetelmän avulla ilman kemiallisia sidosaineita hyödyntämällä metyyliselluloosaa sisältävää hydrogeeliä. Näin valmistettu kuitu on erityisen läpinäkyvää, kestävää ja joustavaa, ja sen häviöt ovat vähäisiä", Nonappa sanoo.
Biopolymeerikuidut soveltuvat monikäyttöisiin antureihin
Tiedonsiirron lisäksi metyyliselluloosasta valmistettuja optisia kuituja voidaan myös muokata muihin käyttötarkoituksiin.
"Hydrogeeliin voidaan lisätä erilaisia molekyylejä ja nanopartikkeleita heikentämättä kuidun mekaanisia ominaisuuksia tai tiedonsiirtokapasiteettia. Tämän mahdollistaa kuitujen käytän erilaisissa anturisovelluksissa", kertoo Tampereen yliopiston tohtorikoulutettava Ville Hynninen.
Jos hydrogeeliin lisätään esimerkiksi proteiinipinnoitettuja kultananoklustereita, lopputuloksena on valoa heijastava optinen kuitu, jota voidaan käyttää myrkyllisten metalli-ionien tunnistamiseen.
Koska tulokset ovat lupaavia ja raaka-ainetta on runsaasti saatavilla, lisätutkimukset ovat aiheellisia selluloosasta valmistettujen optisten komponenttien ja laitteiden kehittämiseksi.
Tutkimukseen osallistuivat professori Nonapan tutkimusryhmä Tampereen yliopistosta sekä professori Olli Ikkalan ja professori Zhipei Sunin ryhmät Aalto-yliopistosta. Tutkimus tehtiin Suomen akatemian fotoniikan lippulaiva , biotalouden tulevaisuuden ratkaisuihin ja materiaalitutkimukseen keskittyvässä sekä hybridimateriaalien molekyylimuokkauksen huippuyksikkö HYBERin puitteissa.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´Ç²¹:
Small-tiedelehdessä julkaistu artikkeli: .
Alkuperäinen uutinen
Lue lisää uutisia
Vahva tulos Akatemian talvihausta
Akatemiatutkija- tai akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 54 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on yhteensä 33,2 miljoonaa euroa.
Aalto-yliopiston kiertotalousratkaisut New European Bauhaus -festivaalilla tukevat EU:n tavoitetta kasvaa kiertotalouden edelläkävijäksi
Aalto-yliopisto esitteli useita erilaisia kiertotalousratkaisuja Euroopan komission järjestämällä New European Bauhaus -festivaalilla Brysselissä. Tapahtuma kokosi yhteen EU:n poliittisia johtajia, tutkijoita, suunnittelijoita ja ruohonjuuritason toimijoita ympäri Eurooppaa.
Tohtoriopintojen uusi THOPS-​työkalu julkaistu
Uusi digitaalinen THOPS-työkalu on korvannut opiskelijoiden vanhat THOPS-tehtävät MyStudies-työpöydällä ja vastuuprofessoreiden hyväksyntämenetelmän Student Success Hubissa.