911������

Kokeet kerrostaloasunnossa osoittivat, että huoneistopalon alkuvaiheessa palon aiheuttama ylipaine on niin suuri, että se voi estää huoneiston sisäoven avaamisen. Ylipaineen havaittiin riippuvan rakennuksen tiiveydestä – mitä tiiviimpi rakennus, sitä korkeampi paine.

Aalto-yliopiston johtamassa Paineenhallinta huoneistopaloissa -hankkeessa tehtiin palokokeita tavallisessa suomalaisessa kerrostaloasunnossa. Paloturvallisuustekniikan professori Simo Hostikan mukaan uudemmat rakennukset ovat alttiimpia tulipalon aiheuttaman paineen vaikutuksille.

- Uudet rakennukset ovat usein tiiviimpiä kuin vanhat, joten tulipalon aiheuttama paine ja sen vaikutukset ovat niissä todennäköisesti suurempia, kertoo Hostikka.

Keväällä 2015 aloitetun hankkeen tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön tulipalon paineen ja virtauksen laskentamenetelmiä. Samalla arvioidaan paineennoususta aiheutuvia riskejä poistumiselle ja rakenteiden eheydelle sekä matalaenergiarakentamisen vaikutuksia näihin riskeihin. Tutkimuksessa selvitetään vaihtoehtoisia tapoja hallita asuntohuoneiston painetta tulipalon aikana ja arvioidaan jatkotutkimustarpeet. Tutkimuksen suurin rahoittaja on Palosuojelurahasto.

Lokakuussa Kurikassa tehtyjen kokeiden tarkoituksena oli testata paineen kehittymiseen ja oven avaamiseen liittyviä tutkimushypoteeseja sekä kerätä aineistoa laskentamenetelmien validointiin.

Palokokeet vahvistivat aiemmat kokeelliset havainnot ja simulointitulokset, joiden mukaan palon synnyttämä ylipaine nousee nopeasti palon kasvuvaiheessa. Tilan tiivis ulkovaippa ja ilmanvaihtojärjestelmän virtausta rajoittavat ratkaisut kasvattavat alkuvaiheen ylipainetta. Koesarjan lopussa havaittiin myös tilanne, jossa normaaleista kodin materiaaleissa leviävä palo synnytti niin suuren ylipaineen, että asunnon kevytrakenteinen ulkoseinä vaurioitui pysyvästi.

Tulokset tulevat todennäköisesti vaikuttamaan asuinrakennusten palo- ja poistumisturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin ja ohjeisiin. Jatkossa on tärkeää ottaa huomioon palon synnyttämä paine, kun suunnitellaan kerrostalojen ilmanvaihtoratkaisuja, jotta turvallinen poistuminen ja evakuointi rappukäytävän kautta olisivat mahdollisia.

- On mahdollista, että osa Suomen palokuolemista on johtunut siitä, että uhri ei ole pystynyt avaamaan ovea. Nyt näyttää siltä, että merkittävän ylipaineen kesto huoneistossa voi olla minuutin-kahden luokkaa. Tuona aikana olosuhteet seisomakorkeudella muuttuvat jo hengenvaarallisiksi, joten ainoa keino selviytymiseen olisi odottaa lattian rajassa, että sisäoven avaaminen tulee mahdolliseksi, professori Simo Hostikka kertoo.

Kokeiden tulokset tullaan raportoimaan vuoden 2016 aikana. Niitä tullaan myös hyödyntämään palosimulointiohjelmien kehittämisessä. Näin varmistetaan simulointiin perustuvien suunnitelmien ja tutkimusten luotettavuus. Hankkeen tuloksena saadaan ohjeita tulipalon aikaisten paine-erojen ja virtausten laskentaan sekä suosituksia palopaineen aiheuttamien riskien vähentämiseksi.

- Toistaiseksi tutkimus ei ole vielä riittävän pitkällä, että tutkimuksen havaintoja voisi yleistää todellisiin asuinympäristöihin ja palotilanteisiin. Hankkeessa on kuitenkin mukana rakennusalan viranomaisia sekä ilmanvaihtoalan yrityksiä, joten kokeissa tehtyjä havaintoja voidaan ottaa huomioon jo lähitulevaisuudessa uusien rakennusprojektien yhteydessä.

Lisätietoja antaa paloturvallisuustekniikan professori Simo Hostikka, puh. 050 447 1582. simo.hostikka@aalto.fi