911������

Tuotedatan merkitys kasvaa

EU:n ja Suomen julkisen sektorin halu vähentää rakennusten ympäristökuormitusta edellyttää entistä systemaattisempaa tuotedatan hallintaa.

Uuden rakentamislain mukaan uudisrakennuksille on laadittava koneluettava materiaaliseloste ja ilmastoselvitys. Tuotteista on ilmoitettava niiden materiaalitiedot, materiaalien alkuperätiedot sekä hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkitiedot. Rakennustuotteiden päästötietojen lähteenä on käytettävä standardin mukaista EPD-ympäristöselostetta.

Regulaatio ei ole ainoa syy parantaa tuotetiedon hallintaa. Rakentamisen tuottavuuden parantaminen edellyttää tarjontaketjun prosessien virtaviivaistamista. Yhä suositumpi tahtituotanto perustuu täsmällisesti ajoitettuun logistiikkaan, jossa tuotedatan systemaattinen hallinta on ehdoton vaatimus.

Kiinteistöjen omistajilla ja kunnossapitäjillä on niin ikään tarve saada tarkat tiedot kiinteistötekniikan tuotteista. Tuotedata on oleellinen osa rakennusten digitaalista kaksosta.

Nykyprosessi ei suosi tehokasta datan virtausta

Tutkimusraportti erittelee useita syitä sille, miksi tuotedatan hallinta ja data laatu rakentamisessa ei vastaa valmistavaa teollisuutta. Dataa on runsaasti mutta systemaattinen tapaa hallita sitä puuttuu.

Suomessa ei ole tuotevalmistajia velvoittavaa lainsäädäntöä järjestelmälliseen ja kattavaan tuotetietojen raportointiin. Etenkin rakennusteknisiä tuotteita koskeva data on siksi puutteellista. Sähkö- ja LVI-valmistuotteiden osalta tilanne on jo melko hyvä; GTIN-koodit ja LVI- ja sähkönumerot mahdollistavat tuotteiden tunnistamisen suunnittelussa ja hankinnassa.

Tuotetieto ei kuitenkaan siirry osapuolten välillä automaattisesti. Sitä kopioidaan käsin verkkosivuilta erilaisiin järjestelmiin, jotka eivät keskustele keskenään. Tuotetieto saattaa siirtyä sähköposteissa tai WhatsApp-viesteissä, eikä välity kaikille osapuolille.

Alan projektiluonteisuus, alati vaihtuvat projektitiimit ja riippuvuus yksilösuorituksista haastavat systemaattisen tiedonhallinnan. Esimerkiksi rakentamisen tai käyttövaiheen aikana tehtyjä tuotemuutoksia ei välttämättä kirjata. Tämä vähentää luottamusta tietoon ja tuottaa lisätyötä prosessin jokaisessa vaiheessa.

Alan yhteinen tiedonhallinta, Data Governance, on lähtökohta

Tutkijoiden mukaan tehokas data virtaus edellyttää koko toimialan kattavaa yhteisymmärrystä. On pystyttävä sopimaan tuotedataan liittyvistä pelisäännöistä, standardeista ja vastuista. Jotta tämä tapahtuisi, yritysten on ymmärrettävä datan merkitys ja arvo omalle ja koko tarjontaketjun liiketoiminnalle.

Datasta on tehtävä koneluettavaa, toisin sanoen sellaista, jota tietojärjestelmät pystyvät käyttämään automaattisesti ilman ihmisen tulkintaa.

Malliesimerkkinä on RAVA3Pro-projekti, joka tuotti tietomallipohjaisen rakennusluvan tietomäärittelyt. Kun arkkitehti- ja talotekniset tietomallit noudattavat näitä määrittelyjä, ohjelmistot pystyvät tarkastamaan automaattisesti vastaavatko suunnitelmat rakentamismääräyksiä.

Tekoälyllä tuottavuus nousuun

Viime vuosien ripeä generatiivisen, luovan tekoälyn kehitys avaa myös tuotetiedon hallinnalle uusia mahdollisuuksia. ChatGPT osoitti, että luonnollisen kielen käyttö voi tehdä kaikista tietokoneiden tehokäyttäjiä ilman syvällistä tekniikan tuntemusta.

Jotta tekoälystä saadaan rakennusalalle hyödyllinen työväline, valmiit suuret kielimallit eivät yksin riitä. Tutkijat ehdottavat, että kielimalleja pitää täydentää ja hienosäätää alan sanastolla ja tietämyksellä. Yritykset pystyvät lisäksi antamaan tekoälylle lähtöaineistoksi omia dokumenttejaan ja tietokantojaan. 

Esimerkiksi urakoitsija voisi esittää kysymyksiä suunnitelmista ja muista tietolähteistä, tehdä ”sinne päin” hakuja tuotteista ja vaikka laskea määriä tai koota hankintapaketteja tuotetiedoista. Tämä vähentää tiedon koostamisen työaikaa dramaattisesti ja eliminoi mahdollisesti kalliita puutteita ja virheitä. Raportissa on useita lisäesimerkkejä tekoälyn käyttötapauksista.

Tekoälyagentit tulevaisuuden työkavereina

Tekoälyagentit ovat uusinta, vielä kehitysvaiheessa olevaa teknologiaa. Niiden kuitenkin odotetaan yleistyvän nopeasti, kunhan niiden tekniset ratkaisut kaupallistuvat.

Tekoälyagentit ovat keskustelurobotteja kehittyneempiä. Ne tekevät havaintoja, päättelevät ja suorittavat tehtäväketjuja ihmisten tapaan. Agentit voivat myös tehdä keskenään yhteistyötä. Esimerkiksi CSRD-direktiivin mukaisen ympäristöraportoinnin voisi toteuttaa neljä agenttia:

• �����ää��ä������Գٳپ� hakee ja koostaa dataa tuotetiedon alkuperäislähteistä (LVI-info, RT, Sähköinto tai EU:n digitaalinen tuotepassi) tai organisaation omasta tuotehallintajärjestelmästä.
• Analyysiagentti käsittelee kerätyn datan ja analysoi sen.
• Kirjoittaja-agentti laatii CSRD-raportoinnin luonnoksia ja esimerkiksi visualisointeja muiden agenttien tuottamasta tiedosta sekä käyttäjän ohjeiden pohjalta.
• Vuorovaikutusagentti ymmärtää käyttäjän tavoitteet, esittää tarkentavia kysymyksiä ja delegoi tehtäviä muille agenteille.

Agenteille on tulevaisuudessa rakennusalalla paljon tehtäviä, jotka ovat ihmisille rutiininomaisia tai liian työläitä toteutettaviksi. Agentit voisivat esimerkiksi suunnitella ja optimoida hankintoja.

Tekoäly tarvitsee hyvää dataa

Tekoäly pystyy kyllä tulkitsemaan tekstejä ja kuvia mutta vakiomuotoinen data parantaa sen suorituskykyä ja luotettavuutta merkittävästi. 

Rakenteellinen ja hyvin jäsennelty data on hyvä perusta rakennusalan datan hallintaan ja virtauttamiseen. 

Datan lisäksi tarvitaan teknologioita, jotka mahdollistavat erilaisten tietojärjestelmien välisen tietoturvallisen kommunikaation. Teknologiat ovat jo olemassa mutta niiden käytäntöön soveltaminen vaatii edelleen tutkimusta ja kehitystä.

Tuottavuusloikka ja uudet liiketoimintamallit

Tutkijat esittävät, että tekoäly tarjoaa ratkaisun rakennusalan kahteen haasteeseen: teknisten ja toiminnallisten siilojen murtamiseen. Kun tieto saadaan virtaamaan vakioidussa muodossa, koko ala voi ottaa tuottavuusloikan. Tämä edellyttää kulttuurimuutosta. Se taas on mahdollinen, kun alan toimijat saavat mitattavaa hyötyä uusista järjestelmistä, joiden käyttöönotto ja käyttö on helppoa.

Tiedolla johtaminen ja datapohjaiset prosessit eivät ainoastaan paranna tuottavuutta ja tehosta yhteistyötä. Ne avaavat myös mahdollisuuksia uudenlaisille liiketoimintamalleille. Datasta, tekoälyagenteista ja uusista palveluista voi kasvaa vientikelpoista liiketoimintaa.

Raportti painottaa, että nyt on oikea aika kokeilla ja pilotoida tekoälyä omassa liiketoiminnassa ja että kokeilukulttuurista on tultava osa yritysten strategiaa.

Lue raportti