Kauppakorkeakoulun porrastaiteen kutsukilpailu julkistettiin
Kilpailun kautta etsitään taideteoksia kampuksen uusimpaan rakennukseen.
Taiteilijaryhmä IC-98 voitti Kauppakorkeakoulun porrastaidekilpailun
Kilpailun voittanut ehdotus luo kiireisestä portaikosta hiljaisuuden vyöhykkeen.
Kauppakorkeakoulun Otaniemessä sijaitsevan uuden päärakennuksen avajaisia vietettiin perjantaina 10.5.2019. Avajaisten yhteydessä julkistettiin rakennuksen Human Approach –taidekokoelma, ja rakennuksen porrastaidekilpailun voittaja. Kutsukilpailun tavoitteena oli löytää poikkeuksellisia ja toteuttamiskelpoisia ehdotuksia taideteoksista, jotka sijoittuvat Kauppakorkeakoulun rakennuksen kolmeen kierreportaikkoon. Kilpailuun kutsuttiin yhteensä viisi taiteilijaa ja taiteilijaryhmää: IC-98, Pekka Paikkari, Riikka Puranen, Praneet Soi ja Tatu Tuominen.
Kilpailun voitti taiteilijaryhmä IC-98, Patrik Söderlund ja Visa Suonpää, kilpailuehdotuksellaan Mare Tranquillatatis.
Valinnan teki tuomaristo, johon kuuluivat taidekriitikko, galleristi ja kuraattori Veikko Halmetoja, Ruotsin Nationalmuseumin pääjohtaja ja Aalto-yliopiston hallituksen varapuheenjohtaja, dosentti Susanna Pettersson, Aalto-yliopiston taiteen ja luovien käytäntöjen vararehtori Anna Valtonen ja Kauppakorkeakoulun talouspäällikkö Jussi Välimäki.
"Teoksen idea on filosofisesti koskettava ja kiinnostava. Kansainvälisesti tunnetun taiteilijaduon teos haastaa suhdettamme tilaan ja aikaan. Se muistuttaa hiljaisuuden ja keskittymisen merkityksestä, joka on myös edellytys ajattelulle ja uuden luomiselle”, Pettersson kommentoi tuomariston valintaa.
Ehtyvät luonnonvarat ja rauhallisuuden tavoittelu
“Odotamme innolla sitä, millaiseksi teoksen toteutusprosessi ja rakennuksen käyttäjien vastaanotto muodostuvat. On erityisen tärkeää tiedostaa kulttuurimme pitkä kesto ja niin varallisuutemme, hyvinvointimme kuin vaikkapa rakennustemmekin materiaalinen perusta. Läheisyys maapallon varhaisimpaan elämään tyhjiön hiljaisuudessa auttaa ymmrtämään samaan aikaan vähäistä ja velvoittavaa rooliamme planetaarisessa järjestyksessä”, sanovat Söderlund ja Suonpää.
IC-98:n kilpailuehdotuksessa kierreportaikoista muodostuu täydellisen hiljaisuuden vyöhykkeitä, jotka toimivat rauhoittumispaikkoina ja läsnäolevan kohtaamisen tiloina. Teoksen nimi Mare Tranquillitatis viittaa Kuussa sijaitsevaan Rauhallisuuden mereen, joka otti muotonsa samaan aikaan kuin elämä maapallolla sai alkunsa. Portaikosta tulee rauhallisuuden ja hiljaisuuden vyöhyke. Kuun Rauhallisuuden mereltä katsoen maapallo on sininen planeetta avaruuden tyhjiön keskellä: ikoninen muistutus siitä ainoasta mitä meillä kaikilla yhdessä on.
Ihmisen ja luonnon välinen suhde inspiraation lähteenä
Taiteilijaryhmä IC-98:n toteuttaa teoksiaan installaatioina, animaatiofilmeinä, piirroksina ja painotuotteina. Heidän tunnetuin teos on aidattu ja maatumaan jätetty Khronoksen talo Pöytyällä, jossa maatilan pihapiiri on palautettu takaisin alkuperäiselle omistajalleen, maapallolle. IC-98 ponnistaa teoreettisesta yhteiskuntafilosofiasta, mutta tutkiva asenne muuntuu vaikuttaviksi kuvataiteellisiksi ilmaisuiksi. Lähtökohtana on useimmiten luonnon ja kulttuurin vaikeasti jäsentyvä suhde.
Teos ilmentää rakennuksen julkisen taiteen Human Approach –teemaa, jonka tavoitteena on luoda osallistava ja dialogia korostava kokemus sekä tuoda esiin avoimen ja matalan hierarkian työskentely- ja oppimisympäristöä. Rakennuksen taiteen periaate kunnioittaa menneisyyttä pitäen katseen samalla tulevassa. Kauppakorkeakoulun taidekonsepti kehitettiin yhteistyössä korkeakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnan sekä Aalto-yliopiston taidekoordinaattori Outi Turpeisen kesken.
äپٴᲹ
Outi Turpeinen
Aalto-yliopisto, taidekoordinaattori
outi.turpeinen@aalto.fi
050 4314194
Aalto-yliopisto on ensimmäinen suomalainen yliopisto, joka noudattaa taiteen prosenttiperiaatetta rakennushankkeissaan. Se on taidehankintojen rahoitusmalli, jossa noin prosentti rakennushankkeen määrärahasta käytetään taiteeseen. Prosenttiperiaatetta sovellettiin ensimmäisen kerran Aalto-yliopiston päärakennuksessa Dipolissa vuonna 2017. Julkisen taiteen visio on tuoda esille ja esittää kysymyksiä siitä, mitä yliopisto on, mitä teemme osana yhteiskuntaa ja mikä on julkisen käsite. Julkinen taide on paikkakohtaista ja liittyy yliopiston sekä sen tieteenalojen moninaisuuteen. Julkiset taideteokset heijastavat tätä monimuotoisuutta eri taiteen muodoilla, materiaaleilla, tekniikoilla ja perinteillä.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun uusi rakennus avattiin helmikuussa 2019. Kauppakorkeakoulun rakennus on osa isompaa rakennuskokonaisuutta, jonka kaksi muuta osaa ovat Väre (Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun rakennus) ja kauppakeskus A Bloc. Korttelin on suunnitellut Aalto-yliopiston alumneista koostuva Verstas Arkkitehdit, joka voitti vuonna 2012–2013 käydyn kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun. Pääsuunnittelijana toimi Jussi Palva Verstas Arkkitehdeista ja muina vastuullisina arkkitehteina Väinö Nikkilä, Riina Palva, Ilkka Salminen ja Mikko Rossi.
Julkiset taidekokoelmat Aalto-yliopistossa
Koko Aallossa esitettävän julkisen taiteen tavoitteena on luoda elävä ympäristö maailman kokemiselle erilaisista näkökulmista ja mielikuvituksen, intuition ja tutkimisen omaksumiselle.
Lue lisää uutisia
Kristian Ritvala on Kauppakorkeakoulun promootion 2026 Merkuriuksen airut
Merkuriuksen airuen tehtävä alkaa promovoitavien opastamisella lehvien sitomisessa ja päättyy silliksellä, jossa hän pitää puheen promovoiduille.
Viron presidenttipari vieraili Aalto-yliopistossa
Viron tasavallan presidentti Alar Karis ja puolisonsa Sirje Karis sekä tasavallan presidentti Alexander Stubb ja Suzanne Innes-Stubb vierailivat Aalto-yliopistossa.
Toukokuu haastaa aaltolaiset liikkumaan yhdessä
Osallistu tapahtumiin kampuksella ja tee kestävästä liikkumisesta osa työ- tai opiskelupäivää.