Suomi haluaa olla tekoälyssä maailman ykkönen
ääԾٱ Juha Sipilä puhui tekoälyn mahdollisuuksista Suomelle 7. helmikuuta Säätytaloon koolle kutsumassaan seminaarissa. ääԾٱ totesi, että tekoäly on yksi nopeimmin kasvavista globaaleista teknologioista. Sen vaikutukset tulevat olemaan valtavia. ääԾٱn mielestä tarvitaan visio: Suomi haluaa olla tekoälyssä maailman ykkönen.
”Tilaisuudessa todettiin tekoälyn olevan niin tärkeä asia Suomelle, että siihen pitää tarttua heti ja sitoutua pitämään sitä keskeisessä roolissa yli hallitusohjelmakausien. Tekoälyn aiheuttama mullistus on jo menossa, ja tietoisuus siitä on alkanut levitä yhteiskunnassa. Siitä huolimatta, panelisti Risto Siilasmaan sanoin, kasvun nopeus tekoälyn kaltaisilla eksponentiaalisen kasvun aloilla tulee aina yllättämään meidät”, kertoo paneelissa mukana ollut tietotekniikan laitoksen professori Samuel Kaski.
Tekoäly on laaja alue, jossa tarvitaan erityisesti koneoppimista ja algoritmeja. Lähellä ovat myös datatiede ja tiedon louhinta. Näillä alueilla Suomella ja Aalto-yliopistolla on pitkät tutkimusperinteet ja vahva nykyinen tutkimus.
“Tutkimuksessa emme ole suinkaan peukaloita pyöritelleet, vaan tekoäly on aivan keskeinen aihe. Nyt kun valtion ja yritysten korkeimmalla tasolla on tietoisuus tekoälystä, Suomella on mahdollisuus saada asioita aikaan. Olemme valmiita tarttumaan haasteeseen omalta osaltamme”, tähdentää Kaski lopuksi.
Tekoälypaneeleihin osallistuivat Kasken lisäksi muiden muassa elinkeinoministeri Mika Lintilä, johtaja Matti Apunen (EVA), pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen (Opetushallitus), tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen (F-Secure), puheenjohtaja Antti Palola (STTK), SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, tutkimusjohtaja Anna Ronkainen (TrademarkNow), hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa (Nokia), toiminnanjohtaja Sari Stenfors (Augmented Leadership) ja toimitusjohtaja Harri Valpola (CuriousAI).
Kuva: Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia
Lue lisää uutisia
Tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnassa on ollut suosittu aihe räätälöidyissä opiskelijoiden yritysprojekteissa
Opiskelijaryhmä valitaan jokaisen projektin toimeksiantajan tarpeiden mukaan.
Vahva tulos Akatemian talvihausta
Akatemiatutkija- tai akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 54 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on yhteensä 33,2 miljoonaa euroa.
Aalto-yliopiston kiertotalousratkaisut New European Bauhaus -festivaalilla tukevat EU:n tavoitetta kasvaa kiertotalouden edelläkävijäksi
Aalto-yliopisto esitteli useita erilaisia kiertotalousratkaisuja Euroopan komission järjestämällä New European Bauhaus -festivaalilla Brysselissä. Tapahtuma kokosi yhteen EU:n poliittisia johtajia, tutkijoita, suunnittelijoita ja ruohonjuuritason toimijoita ympäri Eurooppaa.