Suomella on poikkeuksellisen vahva ja positiivinen maakuva Japanissa
Suomen poikkeuksellisen vahva ja positiivinen maakuva Japanissa tulee hyvin esille japanilaisten keskuudessa tehdyssä laajassa akateemisessa kyselytutkimuksessa. Kyselytutkimus toteutettiin huhtikuussa 2016 ja siihen vastasi yli 1600 japanilaista. Kyselyn avulla vertailtiin japanilaisten mielikuvia Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta useilla erilaisilla teoreettisilla ulottuvuuksilla. Tutkimus paljastaa useita kiinnostavia seikkoja maakuviin liittyen.
Ensinnäkin kyselyyn vastanneiden japanilaisten keskuudessa mielikuva Suomesta on Ruotsia ja Tanskaa selkeästi myönteisempi. Toiseksi Suomen maakuva koetaan kaikilla mitatuilla ulottuvuuksilla ja mittareilla hyvin myönteiseksi. Suomeen liitetään myönteisiä mielikuvia niin koulutuksen, hyvinvoinnin kuin teknologisen osaamisen suhteen, sekä toisaalta suomalaiset ihmiset herättävät japanilaisissa luottamusta.
Kolmas havainto liittyy siihen, että Suomi koetaan erityisen vetovoimaiseksi japanilaisten naisten sekä alle 24-vuotiaiden että yli 61-vuotiaiden joukossa. Neljäs, ehkä kaikista kiinnostavin havainto liittyy siihen, että Suomen maakuva on kaikkein positiivisin niiden japanilaisten joukossa, jotka ovat joskus vierailleet Suomessa.
Erityisesti suomalaisille design- ja lifestyle-alan yrityksille Japani tarjoaisi nyt paljon mahdollisuuksia
Tutkimus paljastaa myös tekijöitä, joissa Suomi jää hieman jälkeen Ruotsia ja Tanskaa. Yksi tällainen tekijä on Suomen matkailunähtävyyksien heikompi vetovoima suhteessa Ruotsiin ja Tanskaan.
Tulokset viittaavatkin siihen, että Suomelta puuttuu selkeät turistimagneetit Ruotsin ja Tanskan tapaan. Tämä ei kuitenkaan kokonaisuutena vähennä Suomen houkuttelevuutta japanilaisten silmissä.
Tulosten perusteella on selvää, että japanilaisille tarjottavat matkailupalvelut tarjoavat nyt paljon mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Tähän mahdollisuuteen ovatkin hienosti tarttuneet Visit Finland ja Finnair, jotka kehittävät japanilaisille matkustajille räätälöityjä stopover-palveluja. Juuri tämän tyyppisillä ratkaisuilla tästä myönteisestä maakuvasta saadaan myös taloudellinen hyöty irti.
Matkailupalveluiden kehittämisen ohella tärkeää on myös nähdä Japani ja sen 127 miljoonaa ostovoimaista kuluttajaa varteenotettavana markkina-alueena suomalaistuotteille. Erityisesti suomalaisille design- ja lifestyle-alan yrityksille Japani tarjoaisi nyt paljon mahdollisuuksia. Voidaan perustellusti olettaa, että Suomen positiivinen maakuva heijastuu myös yksittäisiin suomalaisvalmistajiin ja -tuotteisiin ja luo näin pohjaa kaupalliselle menestykselle Japanissa.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston, Turun yliopiston ja Tokion yliopiston tutkijoiden kanssa. Kyselyaineiston keräämiseen osallistuivat Suomen, Ruotsin ja Tanskan suurlähetystöt Tokiossa sekä Suomalais-japanilainen kauppakamari ja Suomen Japani-instituutti. Kysely toteutettiin Yrjö Uiton säätiön myöntämän apurahan turvin.
Kyselyn tuloksia käsitellään Suomen Tokion suurlähetystössä 9. kesäkuuta pidettävässä Nordic Branding -asiantuntijaseminaarissa.
äپٴᲹ:
Arto Lindblom, KTT, professori, Aalto-yliopisto
arto.lindblom@aalto.fi
puh. 050 3120 929
Taru Lindblom, KTT, tutkijatohtori, Turun yliopisto
Miikka J. Lehtonen, KTT, apulaisprofessori, Tokion yliopisto
Lue lisää uutisia
Muotoilun rooli korostuu toimitusketjun alkupäässä – Aalto-yliopisto johtaa merkittävää EU-hanketta tekstiilien värjäyskäytäntöjen uudistamiseksi
EU Horisontti-rahoitteinen MELANGE-hanke yhdistää muotoilun, teknologian ja liiketoiminnan – tavoitteena on uudistaa tekstiiliteollisuuden värjäyskäytäntöjä sekä vauhdittaa siirtymää kohti kiertotalouteen perustuvia ja kestäviä tekstiilijärjestelmiä.
Arsi Ikäheimosen väitöstutkimus: Älypuhelin voi paljastaa varhaisia merkkejä masennuksesta
Puhelin taskussa, älysormus sormessa ja aktiivisuusranneke ranteessa: arjessa mukana kulkevat laitteet keräävät lähes tauotta tietoa käyttäjästään. Tämä tieto voi auttaa masennusoireiden seurannassa ja ennustamisessa.
Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”
Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.