Sosiaalinen tuki parantaa verkkokurssin suorituksia
Kaikille avoimia verkkokursseja (MOOC) on pidetty itsenäisiä tehtäviä sisältävänä yksilöharjoituksena, joka edellyttää hyviä opiskelutaitoja. Uudessa Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa haluttiin ohjelmoinnin MOOC-kurssin avulla selvittää, pitääkö väite paikkaansa. Tutkimus perustuu MOOC-kurssin opiskelijoille tehtyyn kyselyyn ja sen analyysiin tilastotieteen ja datatieteen menetelmiä käyttäen.
Tutkimustulosten mukaan noin puolet opiskelijoista ei saa mitään sosiaalista tukea opintoihinsa – ja juuri nämä itsenäiset opiskelijat lopettivat kurssin useimmiten kesken. Noin neljäsosa opiskelijoista taas hakee apua kurssisuoritukseen kurssin ulkopuolisilta kavereiltaan, ja toinen neljäsosa kurssin oman keskustelukanavan kautta.
”Kavereilta tukea saaneet opiskelijat käyttivät enemmän pinnallisen oppimisen menetelmiä, mutta toisaalta pääsivät useimmiten kurssista läpi. Ehkä heillä on myös sosiaalinen joukkoon kuulumisen tarve, ja siksikin he pysyvät kurssilla mukana. Itsenäisillä opiskelijoilla ei ole samanlaista sosiaalista sidettä kurssiin, ja se voi vaikuttaa motivaatioon”, kuvailee tutkijatohtori Matti Nelimarkka Aalto-yliopistosta ja HIIT-tutkimuslaitoksesta.
Jos opiskelija sai paljon apua opiskeluun kurssin omalta keskustelukanavalta, hän sai kurssin hyvin todennäköisesti suoritettua. Kun kaikille avoimilla verkkokursseilla keskimäärin alle puolet aloittaneista saa kurssin suoritettua loppuun, niin paljon apua saaneissa osuus oli jopa 75%.
Naisia oli ohjelmointikurssilla reilu neljäsosa, ja he etsivät miehiä enemmän sosiaalista tukea opintoihinsa. Vanhemmat opiskelijat tukeutuivat keskimääräistä enemmän kurssin omaan kanavaan, kun taas nuoremmat opiskelijat kysyivät useammin apua kavereiltaan.
Osaavia kavereita voi tutkimuksen perusteella pitää sosiaalisena pääomana, mutta Nelimarkka ja Helsingin yliopiston yliopistolehtori Arto Hellas eivät oppimisen näkökulmasta välttämättä suosittele heidän käyttämistään oppimisen tukena – tuloksista huolimatta.
”Emme tiedä näistä kaveriauttajista kovinkaan paljoa. Ehkä he ovat liiankin avuliaita? Oppimisessa saattaa toteutua hyvin kevyt ja pinnallinen lähestymistapa. Tehtävät tulee kyllä suoritettua räpiköimällä, mutta ohjelmoinnin ymmärtämisessä voi olla parantamisen varaa”, tähdentää Nelimarkka.
Tutkimus herättää kysymyksiä siitä, miten sosiaalista oppimista voisi laajemmin tukea. Voitaisiinko opiskelijoita auttaa esimerkiksi esittämään paremmin muotoiltuja kysymyksiä? Myös erilaisissa oppimista tukevissa ryhmissä kannattaa huomioida, että ei ole välttämättä hyödyllisintä kertoa kysyjälle ratkaisua suoraan.
”Peruskoulujen opetussuunnitelmaa uudistettiin ilmiöoppimisen suuntaan, ja olisi kiinnostavaa tietää näkyvätkö samat löydökset sielläkin. Saako osaavien kavereiden avulla parempia oppimistuloksia jo peruskoulussa?” pohtii Nelimarkka lopuksi.
äپٴDz:
Matti Nelimarkka
Tutkijatohtori
Aalto-yliopisto
matti.nelimarkka@aalto.fi
puh. 050 5275 920
Arto Hellas
Yliopistonlehtori
Helsingin yliopisto
arto.hellas@cs.helsinki.fi
puh. 02941 51269
Lue lisää uutisia
Muotoilun rooli korostuu toimitusketjun alkupäässä – Aalto-yliopisto johtaa merkittävää EU-hanketta tekstiilien värjäyskäytäntöjen uudistamiseksi
EU Horisontti-rahoitteinen MELANGE-hanke yhdistää muotoilun, teknologian ja liiketoiminnan – tavoitteena on uudistaa tekstiiliteollisuuden värjäyskäytäntöjä sekä vauhdittaa siirtymää kohti kiertotalouteen perustuvia ja kestäviä tekstiilijärjestelmiä.
Opiskelijoille lisää valinnanvaraa kieltenopiskeluun – neljä pääkaupunkiseudun yliopistoa avaavat tarjontansa
Opiskelijoille lisää valinnanvaraa kieltenopiskeluun – neljä pääkaupunkiseudun yliopistoa avaavat tarjontansa.
Arsi Ikäheimosen väitöstutkimus: Älypuhelin voi paljastaa varhaisia merkkejä masennuksesta
Puhelin taskussa, älysormus sormessa ja aktiivisuusranneke ranteessa: arjessa mukana kulkevat laitteet keräävät lähes tauotta tietoa käyttäjästään. Tämä tieto voi auttaa masennusoireiden seurannassa ja ennustamisessa.