911±¬ÁÏÍø

Uutiset

Solujoukot liikkuvat ryöpyissä

Solujen liikkumisen parempi tunteminen voi auttaa kehittämään uusia syöpähoitoja.

Kun ihminen saa haavan ja se alkaa parantua, solujoukot alkavat liikkua elimistössä kohti haavaa. Solujen sisäiset aktiiviset voimat ohjaavat soluja vapaana olevan tilan täyttämiseksi. Solujen liikkumista eli migraatiota tapahtuu muulloinkin kuin paranemisen yhteydessä. Solut liikkuvat yhdessä, kollektiivisesti, myös syövän invaasiossa. Kudoksen muodostuminen alkion kehitysvaiheessa edellyttää solujen organisoitua liikkumista tiettyihin paikkoihin. Yleisesti ottaen solujen migraatio on keskeinen osa monisoluisten eliöiden kehitystä ja elossapysymistä.

Aalto-yliopiston ja Milanon yliopiston tutkijat sekä heidän tutkijakumppaninsa ovat havainneet tutkimuksessaan, että solujen liikkeen aiheuttavat vuorottelevat aktiivisuusryöpyt. Sitä voidaan kuvailla yleisillä skaalauslaeilla, jotka ovat samankaltaisia kuin muissa ulkoisen voiman pakottamissa, ei-biologisissa järjestelmissä.

– Tuloksemme osoittavat, että elävissä järjestelmissä esiintyy yleisiä epätasapainoisia kriittisiä vaihteluja, jotka johtuvat solujen keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Ne liittyvät yleensä ulkoisesti ohjattuun elottomaan aineeseen, toteaa Oleksandr Chepizhko, Aalto-yliopiston tutkijatohtori.

Tutkijat osoittivat solujen kollektiivisen migraation ja irrottautumisen yhdenmukaisuuden havannoimalla laajasti esiintyviä aktiivisuusryöppyjä erityyppisten solujen kollektiivisessa migraatiossa eri kasvualustoilla ja koeoloissa. Tämän jälkeen he vertailivat koetuloksia aktiivisten hiukkasten laskennallisen mallin simulaatioihin. Tutkijat havaitsivat, että kaikissa näissä tapauksissa ryöppyjen tilastolliset ominaisuudet noudattivat yleisiä skaalauslakeja, jotka ovat määrällisesti samanlaisia kuin ohjatuissa häiriintyneissä järjestelmissä.

Solujen migraation aikana tapahtuvilla virheillä voi olla vakavat seuraukset. Virheet voivat aiheuttaa esimerkiksi verisuonisairauden, metastaasin tai kasvaimen. Niistä voi aiheutua myös älyllistä jälkeenjääneisyyttä. Kun solujen liikkumismekanismit tunnetaan paremmin, voidaan kehittää uusia hoitoja esimerkiksi invasiivisten kasvainsolujen hallintaan.

Kuva (yllä): Näin solut liikkuvat. He-La-solut – vanhin ja yleisimmin käytetty ihmisen solulinja – kollageenikasvualustassa: etuosan aikakehitys kokeen ensimmäisen kuvan päällä. Kuva: Oleksandr Chepizhko, Aalto-yliopisto

Tutkimusartikkeli: Oleksandr Chepizhko et al.: Bursts of activity in collective cell migration.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kollaasi työpajoista, ryhmäkuvista ja esityksistä Aalto Inventors -ohjelman ensimmäisen vuoden ajalta.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuottaan: Rakentamassa siltaa tutkimuksesta vaikuttavuuteen

Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuosipäiväänsä: se on osallistuttanut kuuden kurssin kautta 190 tutkijaa eri aloilta kuten tekoäly, kvanttiteknologia ja biomateriaalit. Uusia kursseja on suunnitteilla seuraavalle lukuvuodelle – pysy kuulolla ja liity postituslistalle.
Kolme ihmistä juttelee pyöreän pöydän ääressä; naisella muki kädessä, puhelin pöydällä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuinka saada työntekijät takaisin toimistolle

Työpaikalle paluuta koskevat ohjeistukset miellyttävät työnantajia. Jotta työntekijät suhtautuisivat niihin myönteisesti, heille tulee tarjota kohtuullinen vastine autonomian rajoittamisesta.
Värikkäitä arkkitehtuurimalleja suurella valkoisella pöydällä näyttelysalissa
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Arkkitehtuuriprojekti Milanossa yhdisti lasten ideat ja huippuarkkitehtien visiot

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos oli mukana kansainvälisessä One Earth – House of the Heart -projektissa, joka esiteltiin huhtikuussa Milano Design Weekillä.
Yritykset raportoivat kyberturvallisuudesta
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yritykset raportoivat kyberturvallisuudesta enemmän, mutta markkinat eivät reagoi

Yhdysvaltalaiset yritykset raportoivat kyberturvallisuudestaan entistä tarkemmin, mutta osakemarkkinoilla reaktiot jäävät vaisuiksi. Vaasan yliopiston ja Aalto-yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että pakollinen kyberraportointi ei innosta sijoittajia tai osakeanalyytikkoja. Sen sijaan suurin hyöty näyttää syntyvän yritysten sisällä.