Rosetta-mission päättyminen merkitsee uuden alkua
Kuvassa esitetty komeetan ja planeettojen radat. Komeetan radalle on aseteltu simulaatioita komeetan vuorovaikutuksesta aurinkotuulen kanssa eri etäisyyksillä Auringosta (3,3; 2,4 ja 1,3 AU). AU on astronominen yksikkö eli Maan etäisyys Auringosta ~145 milj. km. Kuva: Markku Alho / Aalto-yliopisto
Rosetta-mission päättyminen merkitsee uuden alkua Aalto-yliopiston tutkijoille. Euroopan avaruusjärjestön lennonjohtokeskus Saksassa on lähettänyt Rosetta-luotaimelle käskyn törmätä komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkoon. Törmäys tapahtunee tänään syyskuun viimeisenä päivänä, Suomen aikaa noin kahden aikoihin. Takana on 12,5 vuotta kestänyt lento, joka on eräs parhaiten onnistuneista koko avaruustutkimuksen historiassa.
"Olemme Aalto-yliopistossa yhteistyössä muiden instituuttien kanssa keränneet tietoa komeetan koko elinkaaresta: komeetan syttymisestä, kasvusta, aktiivisesta aikuisuudesta ja vaipumisesta lepoon, josta se tulee taas heräämään noin neljän vuoden kuluttua, kun uusi komeetta saapuu uudestaan Auringon lämpöön", professori Esa Kallio kertoo.
Kuvassa esitetty järjestyksessä vasemmalta oikealle komeetan hiukkasympäristön kehittymistä perihelistä mittausten loppuun. Pilvi kuvaa vesi-ioneja komeetan ympäristössä, viivat aurinkotuulen liikettä. Vasemmalta alkaen: 1,3 AU ”aikuinen” komeetta, 2,4 AU ”teini-ikäinen” ja 3,3 AU on juuri ja juuri syntymäisillään. Komeetan vaikutus aurinkotuuleen muuttuu huomattavasti komeetan aktiivisuudesta riippuen. Kuva: Markku Alho / Aalto-yliopisto
Vaikka Rosetta-missio päättyy, aktiivinen tutkimusvaihe vasta alkaa.
"Tutkijoilla on nyt aikaa keskittyä mittausten analysointiin, kun se on tähän mennessä mennyt suuressa määrin mittalaitteiden ominaisuuksien hienosäätöön. Mallinnamme komeettaa ja nyt meillä on käytössä koko mahdollinen mittausaineisto mallin parantamiseen ja vertailuun mittausten kanssa", Kallio selventää.
Aalto-yliopistossa on tehty Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimustyötä koko Rosetta-mittausten ajan elokuusta 2014 lähtien.
"Eräs mielenkiintoisimmista tiedetuloksista oli se, että komeetan vesi poikkesi ominaisuuksiltaan Maassa olevasta vedestä. Ryhmämme oli myös yllättynyt siitä, että komeetta aktivoitui ja muodosti ”vesilähteen” jo niin varhaisessa vaiheessa kaukana Auringosta", Kallio kertoo.
Lue myös:
Uutinen 23.1.2015:
Uutinen 12.8.2015:
äپٴᲹ:
Professori Esa Kallio
Aalto-yliopisto
puh. 050 4205 857
esa.kallio@aalto.fi
Tohtoriopiskelija Markku Alho
Aalto-yliopisto
puh. 050 3837 805
markku.alho@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Muotoilun rooli korostuu toimitusketjun alkupäässä – Aalto-yliopisto johtaa merkittävää EU-hanketta tekstiilien värjäyskäytäntöjen uudistamiseksi
EU Horisontti-rahoitteinen MELANGE-hanke yhdistää muotoilun, teknologian ja liiketoiminnan – tavoitteena on uudistaa tekstiiliteollisuuden värjäyskäytäntöjä sekä vauhdittaa siirtymää kohti kiertotalouteen perustuvia ja kestäviä tekstiilijärjestelmiä.
Arsi Ikäheimosen väitöstutkimus: Älypuhelin voi paljastaa varhaisia merkkejä masennuksesta
Puhelin taskussa, älysormus sormessa ja aktiivisuusranneke ranteessa: arjessa mukana kulkevat laitteet keräävät lähes tauotta tietoa käyttäjästään. Tämä tieto voi auttaa masennusoireiden seurannassa ja ennustamisessa.
Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”
Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.