Petter Holme: Ajalliset verkostot auttavat ymmärtämään asioiden leviämistä
Mitä tutkit ja miksi?
Tutkimukseni koskee yleisen tason verkostoja – sähkö-, bussi-, sosiaalisia ja ekologisia verkostoja, sekä monia muita. Lähestyn tutkimusta matemaattisten teorioiden ja viitekehysten sekä tietokonemallinnuksen avulla. Konkreettisia esimerkkejä näistä tutkituista verkostoista ovat muun muassa Internet-deittailu, Frozen-elokuva ja koronaepidemia.
Monitieteinen tutkimus saa minut työskentelemään useiden alojen asiantuntijoiden, kuten sosiologien ja biologien kanssa. Joskus on turhauttavaa, toisinaan taas palkitsevaa opetella uutta alaa koskeva sanasto.
Maailma ja kohtaamamme haasteet ovat hyvin monimutkaisia. Esimerkiksi ilmastonmuutos on viime kädessä myös verkosto-ongelma, ja sitä haluaisin tutkia tulevaisuudessa. Olen myös kiinnostunut digitaalisten ihmistieteiden ja verkostotieteen rajapinnasta.
Miten sinusta tuli tutkija?
Lukiossa olin kiinnostunut fysiikasta, abstraktista ajattelusta ja ongelmanratkaisusta. Luin myös yleistajuisia kirjoja kvanttivallankumouksesta. Olin kilpailuhenkinen ihminen ja halusin haastaa itseäni.
Ensin Tukholman yliopistossa ja sitten Kiinassa aloin opiskella kiinaa ja kiinalaista kirjallisuutta. En voinut kuitenkaan jatkaa tohtoriopintoihin saakka, koska ala on pitkälti alirahoitettu. Jouduin valitsemaan toisen alan. Päädyin suorittamaan maisterin tutkintoni teknillisestä fysiikasta.
Pidän eri tieteenalojen rajapinnoista ja Aasia kiinnostaa minua kovasti. Koen, että toinen kotini on siellä. Ensimmäinen varsinainen professuurini oli Koreassa ja sitten Tokiossa, ja teen edelleen yhteistyötä aasialaisten kanssa.
Mikä on urasi tärkein kohokohta?
Toivottavasti se on vielä edessä. Mutta olen ylpeä yhteistyöstämme professori Jari Saramäen kanssa. Tapasimme eräässä konferenssissa ja huomasimme, että ajallisia verkostoja käsittelevät artikkelimme julkaistiin lähes samanaikaisesti, joskin aineistot, verkostot ja ajan vaikutus olivat kaikki toisistaan poikkeavia. Saramäen ryhmä tutki puhelindataa ja puheluverkostoja, ja me tutkimme prostituutioon liittyvää seksuaalisten kontaktien verkostoa ymmärtääksemme sukupuolitautien leviämistä Brasiliassa.
Ajallisissa verkostoissa ajalla on merkitystä ja verkostojen avulla näkee, kuka on yhteydessä kehen ja kuinka nopeasti jokin asia leviää. Kirjoitimme vuonna 2012 yhdessä Jari Saramäen kanssa tutkimuskatsauksen ajallisista verkostoista, ja vuotta myöhemmin myös kirjan.
Mikä on tutkijan olennaisin ominaisuus?
Tieteessä on monenlaisia persoonallisuuksia. Koen sen vahvuudeksi. Uteliaisuus on kenties yleisin vastaus tähän kysymykseen, ja se motivoi monia tutkijoita. Ehkä minä olen yksi heistä. Mutta monia tutkijoita motivoi myös ura. Tutkimusta voi tehdä monista syistä.
, joka on konkreettinen esimerkki verkostosta: ranskalaiset koululaiset käyttävät antureita, jotka kertovat kuka on kenenkin lähellä. Pystytkö havainnoimaan, milloin koululaiset syövät lounasta ja milloin taas palaavat takaisin luokkahuoneisiinsa?
Lue lisää uutisia
Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuottaan: Rakentamassa siltaa tutkimuksesta vaikuttavuuteen
Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuosipäiväänsä: se on osallistuttanut kuuden kurssin kautta 190 tutkijaa eri aloilta kuten tekoäly, kvanttiteknologia ja biomateriaalit. Uusia kursseja on suunnitteilla seuraavalle lukuvuodelle – pysy kuulolla ja liity postituslistalle.
Kuinka saada työntekijät takaisin toimistolle
Työpaikalle paluuta koskevat ohjeistukset miellyttävät työnantajia. Jotta työntekijät suhtautuisivat niihin myönteisesti, heille tulee tarjota kohtuullinen vastine autonomian rajoittamisesta.
Yritykset raportoivat kyberturvallisuudesta enemmän, mutta markkinat eivät reagoi
Yhdysvaltalaiset yritykset raportoivat kyberturvallisuudestaan entistä tarkemmin, mutta osakemarkkinoilla reaktiot jäävät vaisuiksi. Vaasan yliopiston ja Aalto-yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että pakollinen kyberraportointi ei innosta sijoittajia tai osakeanalyytikkoja. Sen sijaan suurin hyöty näyttää syntyvän yritysten sisällä.