Pekka Marttinen: On erittäin tärkeää, että sotedatasta pidetään hyvää huolta
Apulaisprofessori Pekka Marttinen on mukana Helsingin yliopiston professorin Petri Ylikosken johtamassa uudessa DATALIT-tutkimuskonsortiossa. Hankkeessa kehitetään ymmärrettäviä ja luotettavia käytäntöjä suomalaisen sotedatan käyttämiseksi.
”Tehtäväni on kehittää koneoppimismenetelmiä ja -malleja sotedatalle. Niiden avulla voidaan tarkastella terveydenhuoltoon liittyviä yhteiskunnallisia kysymyksiä”, Pekka Marttinen sanoo.
DATALIT-hanke tuo yhteen useita eri alojen osaajia.
”Metodien lisäksi on tärkeää tarkastella, mihin malleja käytetään ja ketkä niitä käyttävät, ketkä niistä keskustelevat ja kuka päättää niiden käytöstä. Kuten yleisesti sanotaan, asiaa ei voi jättää vain insinöörien päätettäväksi”, Marttinen sanoo.
Hanke analysoi keskeisiä eettisiä käsitteitä – kuten yksityisyys – erilaisissa teknisissä, yhteiskunnallisissa ja oikeudellisissa konteksteissa, ja selvittää, kuinka viranomaiset voivat käyttää dataa sosiaalisesti kestävällä tavalla. DataLit tuottaa myös työkaluja vastuulliseen ja luotettavaan rekisteridatan käyttöön, esimerkiksi ennustemalleja päätöksenteon tueksi ja menetelmiä datan anonymisoimiseksi.
”On erittäin tärkeää, että datasta pidetään hyvää huolta. Tämä tarkoittaa tietoturvaa, eettisten kysymyksien huomioimista, data-analyysien toteuttamista suojatussa ympäristössä - ylipäätään datan turvallista käyttöä. Käytön tulee olla läpinäkyvää ja hyväksyttävää”, Marttinen sanoo.
Hankkeen ensimmäinen vaihe kestää kolme vuotta ja sen kokonaisbudjetti on 3,9 miljoonaa euroa. Helsingin yliopiston ja Aallon lisäksi hankkeessa on mukana Itä-Suomen yliopisto ja useita muita yhteistyökumppaneita: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kela, Siun sote, Syöpäjärjestöt, Valtionvarainministeriö, Tilastokeskus, Väestörekisterikeskus ja Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen instituutti HSSH. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kanssa.
äپٴDz:
Lue lisää uutisia
Arsi Ikäheimosen väitöstutkimus: Älypuhelin voi paljastaa varhaisia merkkejä masennuksesta
Puhelin taskussa, älysormus sormessa ja aktiivisuusranneke ranteessa: arjessa mukana kulkevat laitteet keräävät lähes tauotta tietoa käyttäjästään. Tämä tieto voi auttaa masennusoireiden seurannassa ja ennustamisessa.
Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”
Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.
Rehtori Ilkka Niemelä kertoo, mitä uusi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio merkitsee Suomelle ja Aallolle
Aallolla on kykyä ja tahtoa toimia suunnannäyttäjänä vision toteuttamisessa.