Nollaenergiatalot ovat vielä vieraita suomalaisille
Suomalaiset suhtautuvat positiivisesti uusiutuvan energian käyttöön, mutta ovat haluttomia maksamaan siitä. Lisäksi he tuntevat huonosti sen merkityksen tulevaisuuden rakentamisessa. Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston tekemästä kyselytutkimuksesta, jolla selvitettiin asukkaiden tietoutta ja mielikuvaa muun muassa uusista energiateknologioista ja nollaenergiataloista.
”Selvä enemmistö suhtautui uusiin energiateknologioihin joko erittäin myönteisesti, myönteisesti tai neutraalisti. Silti vain kolmannes piti niiden hyödyntämistä asuintalojen yhteydessä tärkeänä, ja valtaosa ei ollut valmis maksamaan niistä ylimääräistä. Nollaenergiatalon käsite oli tuntematon peräti 46 prosentille vastaajista”, vanhempi yliopistonlehtori, tekniikan tohtori Kari Alanne tiivistää raportin tulokset.
Paneelit kaikkiin taloihin
EU:n energiatehokkuusdirektiivi määrää jäsenvaltiot varmistamaan, että vuoden 2020 loppuun mennessä kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiataloja. Lähes nollaenergiatalon kriteerit ovat jäsenmaissa vasta työn alla, mutta Alanteen mukaan niiden suurin ero nykyisiin rakennuksiin on erittäin suuressa energiatehokkuudessa ja uusiutuvan energian käytön maksimoimisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa energialähteiden integroimista kaikkiin rakennuksiin.
”Pientaloissa ne ovat käytännössä aurinkosähköpaneeleita; rakennusryhmissä, kuten omassa Townhouse-hankkeessamme voidaan hyödyntää myös isompia biomassalla käyviä tuotantolaitoksia”, Alanne selittää ja myöntää yllättyneensä siitä, miten vähän nollaenergiarakentamisesta ollaan valmiit maksamaan – ja miten huonosti sen idea tunnetaan.
”Nämä ovat ehkä asioita, jotka alkavat kiinnostaa vasta rakentamisvaiheessa”, hän pohtii.
Uusiutuvan energian käytön tärkeimmäksi motiiviksi vastaajat nostivat käyttö- ja ylläpitokustannusten alenemisen.
Uusiutuvan energian käytön tärkeimmäksi motiiviksi vastaajat nostivat käyttö- ja ylläpitokustannusten alenemisen. Ilmastonmuutoksen hillitsemistä enemmän vaakakupissa painoi luonnonvarojen säästäminen, ja uusiutuvan energian käytöstä syntyviin esteettisiin haittoihin suhtauduttiin myönteisemmin kuin meluhaittoihin. Kari Alanne ennustaa, että tulevaisuudessa uusiutuvat energialähteet sulautuvat yhä enemmän itse rakennuksiin.
”Periaatteessa kaikki rakennuksen pinnat voitaisiin tulevaisuudessa valjastaa aurinkosähkölle. Aurinkopaneeli voidaan vaikka maalata seinään ja laittaa ikkunapintaan, mikä vähentää lämpökuormaa, kun osa säteilystä muutetaan sähköksi.”
Kysely toteutettiin verkkopaneelina marras-joulukuussa 2014 Aalto-yliopiston energiatekniikan laitoksen AEF Energy-efficient Townhouse- tutkimusprojektin yhteydessä, ja sen kokonaislaajuus oli 1358 haastattelua.
äپٴDz:
Vanhempi yliopistonlehtori, tekniikan tohtori Kari Alanne
puh. 050 430 6837
kari.alanne@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuottaan: Rakentamassa siltaa tutkimuksesta vaikuttavuuteen
Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuosipäiväänsä: se on osallistuttanut kuuden kurssin kautta 190 tutkijaa eri aloilta kuten tekoäly, kvanttiteknologia ja biomateriaalit. Uusia kursseja on suunnitteilla seuraavalle lukuvuodelle – pysy kuulolla ja liity postituslistalle.
Kuinka saada työntekijät takaisin toimistolle
Työpaikalle paluuta koskevat ohjeistukset miellyttävät työnantajia. Jotta työntekijät suhtautuisivat niihin myönteisesti, heille tulee tarjota kohtuullinen vastine autonomian rajoittamisesta.
Arkkitehtuuriprojekti Milanossa yhdisti lasten ideat ja huippuarkkitehtien visiot
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos oli mukana kansainvälisessä One Earth – House of the Heart -projektissa, joka esiteltiin huhtikuussa Milano Design Weekillä.