911±¬ÁÏÍø

Uutiset

Muotoilun opiskelijat ja henkilökunta esillä Ceramic Values -konferenssissa

Aaltolaiset esittelivät töitään ja ajatuksiaan keramiikasta keramiikkateollisuuden historiallisessa keskuksessa Stoke-on-Trentissä.
Kuva: Minerva Juolahti

Ceramic Values -konferenssin tavoitteena oli avata keskustelua arvoista ja rooleista, joita keramiikalla on yhteiskunnassa. Konferenssissa oli kolme keskeistä teemaa: taidot, arvot ja paikka. Puhujina olivat muun muassa Muotoilun laitoksen professori Maarit Mäkelä, luennoitsijat Nathalie Lautenbacher ja Anna van der Lei sekä opiskelijat Tuuli Saarelainen ja Saija Halko. Tohtorikoulutettava Priska Falin piti konferenssissa työpajan. Konferenssin yli 350 osallistujaa tulivat Taiwanista, Kiinasta, Etelä-Koreasta, Japanista ja eri puolilta Eurooppaa.

Konferenssi pidettiin 5.-6. lokakuuta, ja se oli osa British Ceramics Biennial (BCB) -festivaalia. BCB on nykykeramiikkaan keskittynyt festivaali, joka koostuu näyttelyistä, työpajoista ja kilpailuista. Tänä vuonna se järjestetään Stoke-on-Trentissä 23.9.-5.11. Festivaalilla nähdään myös kiertävä näyttely Ceramics and its Dimensions: Shaping the Future, jonka suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Muotoilun laitos. Sekä näyttely että konferenssi ovat osa European Ceramics and its Dimensions -projektia, jonka on osittain rahoittanut EU: n Creative Europe -ohjelma. Muotoilun laitos on yksi hankkeen kumppaneista ja johtaa yhtä sen osaprojekteista.

Keskustelua savesta materiaalina, käsityöstä ja paikan merkityksestä

Empirica-tutkimusryhmän vetäjän professori Maarit Mäkelän esityksessä teemoina olivat luovuus, materiaali ja paikka. Hänen mukaansa taiteellisessa prosessissa materiaalilla on tärkeä rooli. Hän puhui vuorovaikutussuhteesta, jossa hän heittäytyi materiaalin maailmaan viettäessään vuoden työskennellen ja keräten materiaaleja Uuden-Seelannin tuliperäisessä luonnossa. Osa vuoden tuloksista on nähtävissä Ceramics and its Dimensions: Shaping the Future -näyttelyssä. Myös opiskelijat Tuuli Saarelainen ja Saija Halko puhuivat paikan merkityksestä käsitellessään esityksessään yhteistyössä Hanna-Kaarina Heikkilän kanssa tehtyä työtään "Spirit of the Place", joka on myös osa näyttelyä. Yhteisteoksessaan he halusivat muuttaa kokemuksiaan vanhasta posliinitehtaasta ainutlaatuisiksi taideteoksiksi.

Maarit Mäkelä. Kuva: Minerva Juolahti.

Aalto-yliopiston luennoitsijat Nathalie Lautenbacher ja Anna van der Lei pitivät omat esityksensä Ceramics and its Dimensions: Shaping the Future-näyttelyn näyttelytilassa. Luennoitsija Lautenbacher puhui ruokaan liittyvästä suunnittelusta ja pienen mittakaavan käsityötuotannon arvoista. Hän totesi, että käsityötaito ei merkitse vain perinnettä, vaan se on myös osa tulevaisuutta. Anna van der Lei puhui esityksessään hieman erilaisesta tavasta lähestyä keramiikan tuotantoa kertoessaan työstään "CHIL-DISH". Teos koostuu lasten piirustuksiin perustuvista astioista, jotka on tehty mallintaen ensin lasten piirustuksista 3D-versiot, jotka on sitten 3D-tulostettu posliinilla. Hänen mielestään lapsille suunniteltaessa heidät pitäisi myös osallistaa itse prosessiin jo varhaisessa vaiheessa. Teos "CHIL-DISH" on myös osa näyttelyä. Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava, Empirica-tutkimusryhmän jäsen Priska Falin veti konferenssissa interaktiivisen savityöpajan. Clay Pit -työpaja kehottaa osallistujia tutkimaan saven mahdollisuuksia suurten savialtaiden, useiden keramiikkamateriaalien, ylisuurten savityökalujen ja muun luovan rekvisiitan avulla. Työpaja on avoinna koko BCB-tapahtuman ajan.

Näyttelytilana vanha keramiikkatehdas

Keramiikan läsnäolon voi aistia kaikkialla Stoke-on-Trentissä: joka puolella on vanhoja keramiikkatehtaita, pullouuneja ja arkkitehtonisia keraamisia koristeita. Vaikka Stoke-on-Trent voidaankin nähdä englantilaisen keramiikkateollisuuden kehtona, sielläkin tehtaita on viime vuosikymmeninä suljettu. Myös Spode-China-Halls, jossa Ceramics and its Dimensions: Shaping the Future -näyttely nyt on esillä, oli toiminnassa oleva keramiikkatehdas vielä vajaat kymmenen vuotta sitten. Nyt se on saanut uuden elämän näyttelypaikkana. Vanhan tehtaan sisätilat tarjoavat näyttelylle samankaltaiset puitteet kuin vanha Kahla-posliinitehdas, missä useat näyttelyn teokset saivat syntynsä kokeellisessa työpajassa keväällä 2016. BCB: n ja Stoke-on -Trentin jälkeen näyttely matkaa Berliiniin ja avautuu siellä tammikuussa 2018.

Clay Pit - työpaja. Kuva: Minerva Juolahti.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kollaasi työpajoista, ryhmäkuvista ja esityksistä Aalto Inventors -ohjelman ensimmäisen vuoden ajalta.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuottaan: Rakentamassa siltaa tutkimuksesta vaikuttavuuteen

Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuosipäiväänsä: se on osallistuttanut kuuden kurssin kautta 190 tutkijaa eri aloilta kuten tekoäly, kvanttiteknologia ja biomateriaalit. Uusia kursseja on suunnitteilla seuraavalle lukuvuodelle – pysy kuulolla ja liity postituslistalle.
Kolme ihmistä juttelee pyöreän pöydän ääressä; naisella muki kädessä, puhelin pöydällä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuinka saada työntekijät takaisin toimistolle

Työpaikalle paluuta koskevat ohjeistukset miellyttävät työnantajia. Jotta työntekijät suhtautuisivat niihin myönteisesti, heille tulee tarjota kohtuullinen vastine autonomian rajoittamisesta.
Värikkäitä arkkitehtuurimalleja suurella valkoisella pöydällä näyttelysalissa
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Arkkitehtuuriprojekti Milanossa yhdisti lasten ideat ja huippuarkkitehtien visiot

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos oli mukana kansainvälisessä One Earth – House of the Heart -projektissa, joka esiteltiin huhtikuussa Milano Design Weekillä.
Yritykset raportoivat kyberturvallisuudesta
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yritykset raportoivat kyberturvallisuudesta enemmän, mutta markkinat eivät reagoi

Yhdysvaltalaiset yritykset raportoivat kyberturvallisuudestaan entistä tarkemmin, mutta osakemarkkinoilla reaktiot jäävät vaisuiksi. Vaasan yliopiston ja Aalto-yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että pakollinen kyberraportointi ei innosta sijoittajia tai osakeanalyytikkoja. Sen sijaan suurin hyöty näyttää syntyvän yritysten sisällä.