911

Uutiset

Miten pehmeä strategia soveltuu autoteollisuuteen?

Narratiivit, kognitiot ja emootiot sähköautoalan strategisessa johtamisessa

Useiden yritysten muodostamissa ekosysteemeissä yhteinen arvonluonti voi tuoda haasteita. Potentiaalisten liiketoimintakumppanien valinta ja teknologian kehitys tuovat epävarmuutta, erityisesti muodostuvilla toimialoilla. Kuinka yritys ottaa tehokkaasti partnerit mukaan yhteistyöhön, vähentää epävarmuutta ja muokkaa toimialan rakenteita?

Näihin kysymyksiin tarjosi vastauksia Aalto-yliopistolla 19.11.2015 järjestetty strategisen johtamisen seminaari ”Soft Strategies in Business Ecosystem Creation: Narratives, Cognition and Emotions”. Aiheena olivat päätöksenteon emotionaalinen, kognitiivinen ja narratiivinen tarkastelukulma muodostuvissa ekosysteemeissä. Seminaarissa tuotiin esille ”pehmeän strategian” keinoja yhteistyön rakentamiseen, strategiseen päätöksentekoon ja muodostuvilla toimialoille toimimiseen.

Seminaari on osa tuotantotalouden laitoksella toteutettavaa EV-Acte (Acting Effectively in Emerging Ecosystems) tutkimushanketta, jossa on tutkittu sähköautoalan liiketoimintaekosysteemien muodostumista vuodesta 2011 lähtien Suomessa, Singaporessa ja Yhdysvalloissa. Hanke kuuluu Tekesin EVE-ohjelmaan, jossa tavoitellaan sähköisiin ajoneuvoihin liittyvän liiketoiminnan kehittymistä Suomessa. 

Strategisen johtamisen apulaisprofessori Timo Vuori Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitokselta avasi tilaisuuden kertomalla emotionaalisesta vaikuttamisesta. Aalto-yliopistolla tehdyn tutkimuksen mukaan yritykset voivat käyttää strategisesti emotionaalista vaikuttamista yhteistyön luomisessa ja ekosysteemien rakentamisessa. Osallistuttaminen, mielikuvien luonti ja käsitysten huomioon ottaminen ovat esimerkkejä emotionaalisen vaikuttamisen strategisista keinoista: Yrityksen tulisi ottaa mukaan ja aktivoida partnereita yhteiseen toimintaan, käyttää metaforia ja analogioita sekä kysyä kumppaneilta mielipiteitä ja käsityksiä yhteistyöhön liittyen.

Seminaarin kutsuvieraspuhuja EHH-Zürich yliopistosta, tohtori Daniella Laureiro-Martinez, käsitteli kognitiivisen neurotieteen menetelmin strategista johtamista. Hän käytti käsitteitä ”hyödyntäminen” (exploitation) ja ”etsintä” (exploration) kuvamaan strategisen päätöksenteon ulottuvuuksia. Etsintä sisältää enemmän epävarmuutta ja uuden luomista, kun taas hyödyntäminen viittaa olemassa olevan tilanteen parantamiseen. Osa-alueisiin kuuluvat erilaisten kognitiivisten ominaisuuksien käyttö, jolloin neurotieteellisen mallinnuksen avulla voidaan auttaa johtajia parantamaan hyödyllisiä ominaisuuksia. Laureiro-Martinezin uraauurtava päätöksentekoa ja strategisia valintoja neurotieteen keinoin analysoivan tutkimuksen avulla muodostetaan ymmärrystä paremman päätöksenteon tueksi.

Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksen strategisen johtamisen apulaisprofessori Robin Gustafsson keskittyi muodostuvien ekosysteemien sisällä vaikuttaviin yritysten narratiivi-strategioihin. Yritykset käyttävät narratiiveja kontekstin muodostamiseen, tavoitteiden artikulointiin ja kyvykkyyksien myymiseen. Narratiivien strateginen käyttö auttaa yritystä muokkaamaan muodostuvia ekosysteemejä, rakentamaan yhteistyötä ja kilpailemaan. Gustafssonin mukaan narratiivit ovat ratkaisevassa asemassa erityisesti muodostuvilla toimialoilla, joissa vallitsee suuri epävarmuus tulevasta kehityksestä. Tarinoiden avulla yritykset pystyvät esimerkiksi vaikuttamaan muodostuvan toimialan rakenteeseen, yhteiseen identiteettiin sekä oman liiketoimintansa ja roolinsa hyväksyttävyyteen ekosysteemissä.

Seminaarin päätti paneelikeskustelu pehmeän strategian vaikutuksista, keinoista ja merkityksestä ekosysteemien muodostamisessa. Paneeliin osallistui innovaatiopolitiikan huippuasiantuntija Jari Romanainen Tekesiltä (vasemmalla), Eera Oy:n executive consultant Elias Pöyry ja Aalto-yliopiston strategisen johtamisen ja teknologiastrategian professori Henri Schildt (oikealla). Paneelin mielestä ekosysteemien muodostamisessa olennaisia tekijöitä ovat luottamuksen rakentaminen ja yhteinen hyöty. Pehmeän strategian näkökulmasta oleellista on pohtia kuinka muodostaa alusta, jossa luottamus nousee esille.

Seminaari:

Soft Strategies in Business Ecosystem Creation: Narratives, Cognition and Emotions

Marraskuu 19, 2015 16-18  | Aalto Open Innovation House, Otaniementie 19, Espoo

EV-Acte tutkimushanke – yhteyshenkilöt:

Apulaisprofessori Robin Gustafsson (robin.gustafsson@aalto.fi), puh. 050 316 0981

Apulaisprofessori Timo Vuori (timo.vuori@aalto.fi), puh.  050 441 9072

Teksti: Eero Aalto, Tuotantotalouden laitos
Kuvat: Martti Heikkilä, Tuotantotalouden laitos

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kollaasi työpajoista, ryhmäkuvista ja esityksistä Aalto Inventors -ohjelman ensimmäisen vuoden ajalta.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuottaan: Rakentamassa siltaa tutkimuksesta vaikuttavuuteen

Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuosipäiväänsä: se on osallistuttanut kuuden kurssin kautta 190 tutkijaa eri aloilta kuten tekoäly, kvanttiteknologia ja biomateriaalit. Uusia kursseja on suunnitteilla seuraavalle lukuvuodelle – pysy kuulolla ja liity postituslistalle.
Kolme ihmistä juttelee pyöreän pöydän ääressä; naisella muki kädessä, puhelin pöydällä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuinka saada työntekijät takaisin toimistolle

Työpaikalle paluuta koskevat ohjeistukset miellyttävät työnantajia. Jotta työntekijät suhtautuisivat niihin myönteisesti, heille tulee tarjota kohtuullinen vastine autonomian rajoittamisesta.
Värikkäitä arkkitehtuurimalleja suurella valkoisella pöydällä näyttelysalissa
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Arkkitehtuuriprojekti Milanossa yhdisti lasten ideat ja huippuarkkitehtien visiot

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos oli mukana kansainvälisessä One Earth – House of the Heart -projektissa, joka esiteltiin huhtikuussa Milano Design Weekillä.
Yritykset raportoivat kyberturvallisuudesta
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yritykset raportoivat kyberturvallisuudesta enemmän, mutta markkinat eivät reagoi

Yhdysvaltalaiset yritykset raportoivat kyberturvallisuudestaan entistä tarkemmin, mutta osakemarkkinoilla reaktiot jäävät vaisuiksi. Vaasan yliopiston ja Aalto-yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että pakollinen kyberraportointi ei innosta sijoittajia tai osakeanalyytikkoja. Sen sijaan suurin hyöty näyttää syntyvän yritysten sisällä.