911

Uutiset

Mitä jokaisen tulisi tietää verkkohäiriköinnistä, someriippuvuudesta ja valeuutisista?

Materiaali pohjautuu kiiteltyyn luentosarjaan. Tekijät toivovat mukaan erityisesti nuoria, sillä heidän arjessaan sosiaalinen media on tiiveimmin mukana ja neljännes nuorista on joutunut kiusatuksi somessa.

Aalto-yliopisto järjesti viime keväänä työelämäprofessori Risto Sarvaksen johdolla Sosiaalisen median ilmiöt -luentosarjan, jossa kuusi asiantuntijaa pureutui sosiaalisen median ilmiöihin eri näkökulmista. Luennoilla käsiteltiin muun muassa ratkaisuja somessa tapahtuvaan uhkailuun ja kiusaamiseen, someriippuvuutta, valeuutisia ja sosiaalisen median kuplia.

”Saimme luennoista valtavasti positiivista palautetta. Koska aihe on yhä tärkeämpi ja koskettaa koko yhteiskuntaa, halusimme keksiä lisäkäyttöä luentosarjan sisällöille ja päätimme tehdä niistä kaikille avoimen itseopiskelupaketin”, Risto Sarvas sanoo.

Paketin suunnittelussa on ajateltu erityisesti lukioikäisiä nuoria ja heidän opettajiaan. Syy on selvä: Tilastokeskuksen mukaan sosiaalista mediaa jatkuvasti seuraavien osuus on suurin juuri 15–19-vuotiaiden ryhmässä. EBrandin tekemän mukaan 25 prosenttia nuorista on joutunut somessa kiusatuksi ja 60 prosenttia on nähnyt siellä toisten kiusaamista. Kyselyyn vastanneista peräti 69 prosenttia toivoi, että sosiaalisen median käyttöä opetettaisiin koulussa tai kotona.

Luentosarjaa opetuksessa jo aiemmin hyödyntänyt Otaniemen lukion äidinkielenopettaja Ulla Helenius-Aro kertoo luentojen avanneen nuorille uusia näkökulmia.

”Kävimme mielenkiintoisia keskusteluja sosiaalisen median vallasta, vaaroista ja uhkakuvista – mutta myös mahdollisuuksista. Nuoria mietityttää se, vääristääkö sosiaalinen media ihmisten maailmankuvaa ja millaisina erilaiset ilmiöt somessa näyttäytyvät.”

Mitä ovat someriippuvuus, valeuutiset ja sosiaalisen median kuplat?

Paketti koostuu kuudesta luennosta ja niitä käsittelevistä tehtävistä. Tehtävät on suunniteltu käytettäväksi lukion äidinkielen opetuksessa, mutta niitä on mahdollista soveltaa myös esimerkiksi yliopistojen viestinnän ja median opetuksessa sekä reaaliaineiden, yhteiskuntaopin ja terveystiedon tunneilla.

”Suunnittelimme itseopiskelupaketin yhdessä Otaniemen lukion ja Suomalaisen yhteiskoulun äidinkielen opettajien kanssa, jotta se olisi sekä helposti lähestyttävä että pedagogisesti toimiva. Paketti on myös rakennettu niin, että opettajat yläkouluista yliopistoihin voivat soveltaa sitä omassa opetuksessaan”, sanoo informaatioverkostojen opiskelija ja paketin pääsuunnittelija Jani Kaitosalmi.

Opiskelupakettiin voit tutustua .

äپٴᲹ:

Työelämäprofessori Risto Sarvas
p.  050 384 1553
risto.sarvas@aalto.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kaksi miestä frakeissa seisoo lavalla mikrofonin äärellä ja puhuu sisätiloissa istuvalle yleisölle.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Walter Ahlströmin säätiö lahjoittaa 3 miljoonaa euroa Aalto-yliopistolle

Lahjoituksella Aalto perustaa kestävän teollisen tuotannon professuurin.
Vasemmalta: professori Stefan Weinzierl (Berliinin teknillinen yliopisto), professori Johannes M. Arend (Aalto-yliopisto) ja professori Christoph Pörschmann (Kölnin ammattikorkeakoulu) Lothar-Cremer-palkinnonjakotilaisuuden jälkeen DAGA 2026 -tapahtumassa Dresdenissä Saksassa.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Johannes M. Arend Aallon akustiikan laboratoriosta sai Lothar-Cremer-palkinnon

Professori Johannes M. Arend palkittiin innovatiivisesta ja uraauurtavasta työstään binauraalisen teknologian ja virtuaaliakustiikan aloilla.
Tummapukuinen esiintyjä esittelee ELLIS Institute Finland -diaa värikkäin ikonein luokkahuoneessa
۳ٱ𾱲ٲö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomen ELLIS-instituutti tuo koneoppimisen uusia perusteita käytäntöön

Korkealle tähtäävä tutkimus, perustamallit terveydenhuoltoon ja tekoäly TKI-toimintaan
Värikäs pienten neliöiden ruudukko aaltoilevan siniruskean abstraktin taustan päällä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kvanttialgoritmi ratkaisi massiivisen kvanttimateriaaliongelman hetkessä

Löytöä voidaan hyödyntää lämpöhäviöttömän teknologian kehittämisessä, esimerkiksi vähentämään datakeskusten tuottamaa lämpöä.