Miksi käsitykset oikeudenmukaisuudesta ovat niin erilaisia?
Oikeudenmukaisuuden tarpeesta on helppo olla samaa mieltä, mutta ihmiset eivät aina tarkoita oikeudenmukaisuudella samaa asiaa. Kaikilla ihmisillä on jonkinlainen käsitys siitä, mikä on oikeudenmukaista ja mikä epäoikeudenmukaista. Vaikka jokainen aikakausi lähestyy oikeudenmukaisuutta uudesta näkökulmasta, sen tavoittelemisessa ovat keskeisiä tasa-arvoisuuden, yhdenvertaisuuden, tasapuolisuuden sekä asianosaisten huomioon ottamisen periaatteet. Oikeudenmukaisuutta on helppo kannattaa, mutta sen nimissä voidaan ajaa hyvinkin erilaisia asioita.
Oikeudenmukaisuuteen vedotaan usein keskustelussa yhteiskunnallisesti jännitteisistä teemoista. Esimerkiksi taloudellisen eriarvoisuuden, maahanmuuton tai sosiaalipolitiikan kysymyksissä kiistat syntyvät monesti käytännön ratkaisuista. Vahvat mielikuvat, ennakkoluulot ja omaan ryhmään samastuminen ylläpitävät osaltaan yhteiskunnallisia jakolinjoja. Perinteisesti suomalainen hyvinvointivaltio on tavoitellut oikeudenmukaisuutta lisäämällä taloudellista tasa-arvoa ja tukemalla huono-osaisimpia.
Oikeudenmukaisuuden ongelma -teoksessa kotimaiset tieteen kärkinimet selvittävät eri näkökulmista, millä tavoin erilaiset oletukset ihmisluonnosta, arvoista ja yhteiskunnasta määrittävät käsityksiä oikeudenmukaisuudesta. Teoksessa tarkastellaan muun muassa sosiaalipolitiikkaan, työelämään ja kansainvälisiin suhteisiin liittyviä kysymyksiä sekä pohditaan, miksi liberaalidemokratia on kriisissä ja miten Suomen sisällissotaa on saanut jälkikäteen muistella. Lisäksi käydään läpi oikeudenmukaisuusajattelun historiaa ja avataan sitä, mitä kaikkea oikeudenmukaisuus voi tarkoittaa.
”Kansainvälisiä talousinstituutioita, Maailmanpankkia ja Kansainvälistä valuuttarahastoa on usein syytetty liiallisesta sekaantumisesta kansalliseen politiikkaan. Viime vuosina ne ovat kuitenkin voimakkaasti puuttuneet köyhyyden ja suurten tuloerojen aiheuttamiin ongelmiin, joiden joukkoon kuuluu mahdollisuuksien tasa-arvo. Miksei niitä voitaisi velvoittaa arvioimaan sitä, ovatko eri maat tehneet parhaansa huono-osaisimpiensa aseman parantamiseksi”, pohtii esimerkinomaisesti taloustieteen professori Pertti Haaparanta.
Oikeudenmukaisuuden ongelma -keskustelutilaisuus keskiviikkona 14.3. klo 17.00
Paikka: Tiedekulma Think Lounge, Yliopistonkatu 4, Helsinki
Tilaisuudessa esitellään uutuusteosta ja käydään sen pohjalta paneelikeskustelu, jossa kirjan kirjoittajat pohtivat oikeudenmukaisuuden teemoja johtamisen filosofian professori Matti Häyryn johdolla.
Vapaa pääsy, tervetuloa!
Toimittajat:
Matti Häyry, VTT, FM, on johtamisen filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.
matti.hayry@aalto.fi / p. 050 381 9740
Tuija Takala, FT, MA, toimii Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tutkimuspäällikkönä Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Biotalous ja oikeudenmukaisuus.
tuija-maija.takala@aalto.fi / p. 040 533 9753
Johanna Ahola-Launonen, VTM, LuK, viimeistelee väitöskirjaansa Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimusteemansa keskittyvät vastuun filosofiaan, bioetiikkaan ja yhteiskuntafilosofiaan.
johanna.ahola-launonen@aalto.fi / p. 040 557 8382
Matti Häyry, Tuija Takala & Johanna Ahola-Launonen (toim.)
ISBN 9789524954617
Gaudeamus 2018
Arvostelukappaleet:
lasse.leminen@gaudeamus.fi
p. 050 466 4910
Lue lisää uutisia
Arsi Ikäheimosen väitöstutkimus: Älypuhelin voi paljastaa varhaisia merkkejä masennuksesta
Puhelin taskussa, älysormus sormessa ja aktiivisuusranneke ranteessa: arjessa mukana kulkevat laitteet keräävät lähes tauotta tietoa käyttäjästään. Tämä tieto voi auttaa masennusoireiden seurannassa ja ennustamisessa.
Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”
Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.
Rehtori Ilkka Niemelä kertoo, mitä uusi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio merkitsee Suomelle ja Aallolle
Aallolla on kykyä ja tahtoa toimia suunnannäyttäjänä vision toteuttamisessa.