Marie Skłodowska-Curie -apuraha orgaanisen polaritonilaserdiodin valmistamiseen
Laserdiodi on laite, jossa käytetään sähkövirtaa laservalon tuottamiseen. Se on pienen kokonsa – muutamasta mikrometristä muutamaan millimetriin – vuoksi yleisin lasertyyppi. Useimmat laserdiodit koostuvat kuitenkin kalliista epäorgaanisista puolijohteista, joiden käsittely on vaikeaa.
Tutkija Konstantinos Daskalakis työskentelee tutkimushankkeessa, jossa pyritään yhdistämään orgaanisten puolijohteiden ja polaritonikondensaation edut orgaanisen laserdiodin valmistamista varten.
”Orgaaniset puolijohteet ovat edullisia, ja ne säteilevät laservaloa useilla eri aallonpituuksilla mutta käyttäytyvät enimmäkseen eristeiden tavoin. Käytännössä tavanomainen orgaaninen laserdiodi vaatii niin suuren käynnistymisenergian, että se hajoaa. Tämän takia tutkijoiden valtavista ponnisteluista huolimatta orgaanisesta laserdiodista ei vielä ole raportoitu”, Daskalakis selittää.
Daskalakis aikoo ratkaista orgaanisten diodien heikon kohdan soveltamalla laservalon tuottamiseen vaihtoehtoista menetelmää, polaritonikondensaatiota. Polaritonit ovat bosonisia kvasipartikkeleja (bosoneja), jotka perustuvat valon ja materian yhdistämiseen. Oikeissa olosuhteissa polaritonit voivat tiivistyä eli kondensoitua ja tuottaa laservaloemission, josta käytetään lyhyempää nimitystä polaritonilaser. Polaritonilaserien suurena etuna on, että ne vaativat tavanomaisia lasereita tuhatkertaisesti vähemmän käynnistymisenergiaa.
”Polaritonilasermekanismin toteuttaminen orgaanisilla puolijohteilla voi vähentää tehokkaasti orgaanisten laserdiodien käynnistymisenergiaa, jolloin orgaanisen laserdiodin toteuttaminen ensimmäistä kertaa on mahdollista”, Daskalakis kertoo. Hän on asiasta innoissaan: ”Kun orgaaninen laserdiodi onnistutaan saamaan aikaan, sen alhaisista kustannuksista ja vaivattomuudesta tulee merkittävä läpimurto puolijohtimien ja laserdiodien tuotannonaloilla ja tutkimuksessa.”
Laitteella on myös toinen mahdollinen käyttötarkoitus. Orgaanisiin puolijohteisiin perustuvat polaritonikondensaatit voivat osoittaa huoneenlämmössä supranesteisyyttä ja fyysisiä ominaisuuksia, jotka vastaavat Bosen-Einsteinin kondensaattia. Yleensä tällaisten kvantti-ilmiöiden tutkiminen vaatii ultramatalia lämpötiloja, mutta polaritonikondensaation avulla niitä voidaan tutkia huoneenlämmössä.
Konstantinos Daskalakis suoritti fysiikan tohtorin tutkinnon Imperial College London -yliopistossa, jossa hänen tutkimusryhmänsä teki uraauurtavaa työtä optisesti pumpatun ja orgaanisiin puolijohteisiin perustuvan polaritonilaserin parissa. Marie Skłodowska-Curie -apurahan ansiosta hän voi nyt jatkaa tutkimustaan Aalto-yliopistossa, jossa hän työskentelee osana akatemiaprofessori Päivi Törmän ٳٰܳ쾱ܲää.
”Odotan innolla työskentelyä tässä erittäin jännittävässä hankkeessa. Voimme yhdistää vahvaa kytkentää ja kvantti-ilmiöitä koskevan asiantuntemuksemme Daskalakisin tietämykseen polaritonikondensaateista”, professori Päivi Törmä sanoo.
tutkimusryhmän verkkosivut
Lue myös toisesta tutkijasta, , joka myös sai Marie Skłodowska-Curie –apurahan.
Marie Sklodowska-Curie actions Individual Fellowships provide grants for experienced researchers to support their mobility, research projects and training both within and outside Europe. The scheme covers all research areas and is meant for researchers with doctoral degree or at least four year’s full-time research experience.
Lue lisää uutisia
Muotoilun rooli korostuu toimitusketjun alkupäässä – Aalto-yliopisto johtaa merkittävää EU-hanketta tekstiilien värjäyskäytäntöjen uudistamiseksi
EU Horisontti-rahoitteinen MELANGE-hanke yhdistää muotoilun, teknologian ja liiketoiminnan – tavoitteena on uudistaa tekstiiliteollisuuden värjäyskäytäntöjä sekä vauhdittaa siirtymää kohti kiertotalouteen perustuvia ja kestäviä tekstiilijärjestelmiä.
Arsi Ikäheimosen väitöstutkimus: Älypuhelin voi paljastaa varhaisia merkkejä masennuksesta
Puhelin taskussa, älysormus sormessa ja aktiivisuusranneke ranteessa: arjessa mukana kulkevat laitteet keräävät lähes tauotta tietoa käyttäjästään. Tämä tieto voi auttaa masennusoireiden seurannassa ja ennustamisessa.
Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”
Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.