Lahjoitus mahdollisti uudenlaisen vesialan tohtorikoulun
Väitöstutkimus on monen asian summa. Tohtoriksi aikovan on osattava hahmottaa kokonaisuuksia, ajatella kriittisesti ja itsenäisesti sekä hallita tutkimusmenetelmät, kirjallisuus ja hyvät tieteelliset käytänteet. Osaamista pitää pystyä soveltamaan työelämässä, ja sitkeyttäkin tarvitaan.
Kannustavia toimintatapoja
Rakennetun ympäristön laitoksen Vesi ja kehitys -tutkimusryhmä on aloittanut hankkeen, jossa tohtorinkoulutukseen tuodaan uudenlaisia kestäviä ja kannustavia toimintatapoja. Nelivuotinen hanke käynnistettiin kahden miljoonan euron lahjoituksen turvin, jonka myönsi Maa- ja vesitekniikan tuki.
Ryhmässä tutkitaan ajankohtaisia globaaleja vesikysymyksiä, veden ja kehityksen vuorovaikutusta sekä kestävää teknologiaa. Mukana on tällä hetkellä kuusi tohtorikoulutettavaa, jotka ovat aloittaneet väitöstutkimuksensa vuonna 2017. Heitä ohjaavat professori Olli Varis ja apulaisprofessori Matti Kummu. Jatkuvaa lähitukea tarjoaa tutkijatohtori Maija Taka, joka toimii hankkeen koordinaattorina. Tiimillä on myös kansainvälinen ohjausryhmä, joka sparraa niin tutkimuksen sisältöjä kuin työtapojakin.
Ohjaus ja tuki tärkeää
”Ajatuksenamme on tehdä väitöskirjaan johtavasta prosessista henkilökohtaisen oppimisen polku, jonka varrella opitaan ja löydetään uutta”, kertoo Olli Varis.
Hankkeessa painotetaan niin ohjauksen ja tuen kuin vertaisoppimisenkin merkitystä. Väitöskirjaprosessi on systemaattinen, ja molemmat osapuolet sitoutuvat työn etenemiseen.
Tohtorikoulutettava Venla Niva valmistui kesäkuussa diplomi-insinööriksi ja tutkii nyt slummeja ja niiden asemaa kaupungin ja ympäröivän maaseudun välissä.
”Tarkastelen vesiturvallisuuden ja slummiutumisen välisiä kytköksiä ja miten hallinto voisi ohjata kasvua kestäväksi. Ryhmästä on suuri apu työssäni, tapaamme tiiviisti ja olemme suurin piirtein samassa väitöstutkimuksen vaiheessa”, Niva kertoo.
Tulevaisuuden vastuullisia asiantuntijoita
Hankkeessa mukana olevista opiskelijoista hioutuu itsenäisiä ja osaavia tutkijoita, joilla on valmiudet toimia työelämässä myös tiedemaailman ulkopuolella.
”Käytännön taidot sekä tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ovat meillä tärkeässä roolissa. Tavoitteenamme on kouluttaa tulevaisuuden osaajia, vastuullisia vesialan asiantuntijoita ja ongelmanratkaisijoita tarttumaan maailman suuriin haasteisiin”, Olli Varis linjaa.
Vesi ja kehitys -tutkimusryhmän tohtorikoulutettavat oppivat yhdessä, omia tutkimuskysymyksiä pohditaan usein muiden tiimiläisten kanssa.
”Mallimme on osoittautunut hyvin toimivaksi. Sitä on helppo soveltaa muillekin aloille”, Olli Varis sanoo.
aalto.fi/lahjoita
Aalto-yliopiston saamia lahjoituksia käytetään korkeatasoiseen opetukseen ja tutkimukseen. Verovähennyskelpoisten lahjoitusten alaraja on 850 euroa. Yliopisto voi ottaa vastaan myös testamenttilahjoituksia.
on julkaistu tammikuussa 2018. (issuu.com)
Lue lisää uutisia
Tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnassa on ollut suosittu aihe räätälöidyissä opiskelijoiden yritysprojekteissa
Opiskelijaryhmä valitaan jokaisen projektin toimeksiantajan tarpeiden mukaan.
Vahva tulos Akatemian talvihausta
Akatemiatutkija- tai akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 54 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on yhteensä 33,2 miljoonaa euroa.
Aalto ja eurooppalaiset kumppanit kehittävät kansainvälistä kurssia painetun ja joustavan elektroniikan alalle
Yhdessä Wrocław University of Science and Technologyn, Politecnico di Torinon ja Grenoble INP-UGA:n kanssa Aalto kehittää kansainvälistä kurssia painetun ja joustavan elektroniikan alalle.