Kvanttitietokoneet ovat nyt siirtymässä voimakkaasti laboratorioista markkinoille
Nina Granqvist, mikä kvanttitietokoneissa on erityisen kiinnostavaa?
Kvanttitietokoneiden kehitys on vielä alkutekijöissään; yliopistojen ja yritysten tutkijat ratkovat teknisiä pullonkauloja ja etsivät sopivimpia sovellusalueita. Tämänhetkiset laitteet jäävät vielä lähes kaikin tavoin jälkeen perinteisistä tietokoneista – mutta niissä on valtavasti potentiaalia.
Kvanttitietokoneet perustuvat kvanttimekaanisten ilmiöiden hyödyntämiseen. Tämän vuoksi tiedon prosessointi voi nopeutua ”tupla-eksponentiaalisesti”. Tämä mahdollistaa sellaisten monimutkaisten ongelmien ratkaisemisen, joihin nykyiset supertietokoneet eivät pysty. Kvanttitietokoneet voivat esimerkiksi mullistaa lääkkeiden kehittämisen, koska niiden avulla voidaan simuloida suuria molekyylejä. Lisäksi ne mahdollistavat tekoälyyn ja koneoppimiseen liittyvät läpimurrot. Kvanttitietokoneiden kehitykseen liittyy kuitenkin myös merkittäviä uhkia, koska niiden avulla pystytään ajan myötä rikkomaan nykyiset salausjärjestelmät.
Edellä mainituista syistä valtioiden investoinneissa on ollut nähtävissä hieman geopoliittista kilpavarustelua. Suuret teknologiayritykset panostavat kvanttiteknologiaan, ja lisäksi alalla on kymmeniä laitteisiin ja ohjelmistoihin keskittyviä start-up-yrityksiä. Markkinakehitys on kuitenkin vielä alkutekijöissään. On vielä epäselvää, mitkä teknologiat ovat tulevaisuudessa voitokkaita, minkälaisia sovelluksia tulee ja milloin. Tämä on erinomainen asetelma tutkijalle, jota kiinnostaa uusien markkinoiden syntyminen.
Milloin voimme odottaa tutkimustuloksia?
Meiltä on jo ilmestynyt joitakin ensimmäisiä julkaisuja, joissa tarkastellaan esimerkiksi, miten konsultit luovat uusia markkinoita tiedolle tällä alueella, ja millä keinoin tutkijat pystyvät tekemään kvanttitietokoneista yleisemmin ymmärrettäviä.
Keskeisten tutkimustietojen analysointi vie aikaa, ja meillä onkin monia julkaisuja työn alla. Mainitsemissani tutkimuksissa tarkastellaan liiketoimintamallien kehittymistä start-up-yrityksissä, roadmappeja ja investointien ajoittamista, sekä uusia yhteistyömalleja. Hankkeeseen liittyviä julkaisuja ilmestyy jatkuvasti tulevina vuosina.
Vielä jotain muuta?
Suomella on keskeinen rooli eurooppalaisessa ekosysteemissä, ja Aalto-yliopistosta peräisin oleva tutkimus on kvanttitietokoneiden kehityksen ytimessä. Esimerkiksi Bluefors tuottaa jäähdytyslaitteita alan kaikille toimijoille, ja IQM on johtava eurooppalainen laitevalmistaja.
Yksi mahdollinen jatkorahoitus on tällä hetkellä Euroopan tutkimusneuvoston Consolidator Grant -apurahan viimeisessä arviointivaiheessa. Tämä erittäin kilpailu rahoitus on eräänlainen ”Graalin malja”, jonka avulla tiimini voisi jatkaa tämän alan tutkimuksen parissa pitkälle tulevaisuuteen. Pian kuulemme tästä päätöksestä.
Kansainvälistä naiset ja tytöt tieteentekijöinä -päivää (International Day of Women and Girls in Science) vietetään 11. helmikuuta.
Kauppakorkeakoulu
Teemme työtä paremman liiketoiminnan ja yhteiskunnan puolesta.
Lue lisää uutisia
Muotoilun rooli korostuu toimitusketjun alkupäässä – Aalto-yliopisto johtaa merkittävää EU-hanketta tekstiilien värjäyskäytäntöjen uudistamiseksi
EU Horisontti-rahoitteinen MELANGE-hanke yhdistää muotoilun, teknologian ja liiketoiminnan – tavoitteena on uudistaa tekstiiliteollisuuden värjäyskäytäntöjä sekä vauhdittaa siirtymää kohti kiertotalouteen perustuvia ja kestäviä tekstiilijärjestelmiä.
Arsi Ikäheimosen väitöstutkimus: Älypuhelin voi paljastaa varhaisia merkkejä masennuksesta
Puhelin taskussa, älysormus sormessa ja aktiivisuusranneke ranteessa: arjessa mukana kulkevat laitteet keräävät lähes tauotta tietoa käyttäjästään. Tämä tieto voi auttaa masennusoireiden seurannassa ja ennustamisessa.
Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”
Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.