Kuntien sote-kustannusten eroja selittää palvelujen tuotantorakenne
– Sote-uudistuksen kustannusvaikutukset ovat ajankohtainen keskustelun aihe. Kun ainoa esillä oleva laskelma päätyy siihen, että sote-uudistuksella kasvatetaan kokonaiskustannuksia, ei tämä voi nykytilanteessa olla lähtökohta, jolle Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus rakennetaan. Suomen kansantalouden tila huomioiden sote-uudistuksella on oltava selvä nykyistä kustannustasoa alentava tavoite, sanoo professori Teemu Malmi.
Aalto-yliopiston Tunnusluku-projekti on tehnyt kaksi Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemaa julkaisua: Sisältöä sote-uudistukseen ä Saadaanko sote-uudistuksella tasalaatua? Nyt julkaistu raportti Sote-sektori tarvitsee poliittisesti asetetut kustannustasotavoitteet on jatkoa tälle työlle.
Raportissa todetaan aluksi, että kuntien suuria sote-kustannusten eroja ei voida selittää sairastavuusindeksillä, tarvekertoimella tai yli 75-vuotiaiden määrällä. Suurin selittävä tekijä on palvelujen tuotantorakenne.
Raportissa paneudutaan neljään nykyisin hyvin toimivaan kuntaryhmän palvelujärjestelmään ja lasketaan näiden toimintamallien kustannukset koko valtakunnan tasolla. Nämä mallit ovat kustannushuippujen leikkausmalli, keskikokoisten kuntien toimintamalli, parhaiden kuntien toimintamalli ja Eksoten kustannustaso. Raportin mukaan kaikki neljä mallia perustuvat hyvin toimiviin ratkaisuihin ja ovat monistettavissa.
Raportin mukaan laadun ei tarvitse kärsiä, vaikka asetetaan selkeä vaatimus kustannustason alentamiselle ja kannustetaan tai pakotetaan sote-alueet ottamaan mallia tehokkaimpien toimijoiden toimintatavoista haettaessa kustannussäästöjä.
– Päätös siitä, miten suuriin kustannussäästöihin sote-uudistuksella pyritään, on poliittinen. Samoin se, millä mekanismeilla varmistetaan, että säästötavoitteet myös saavutetaan. Nämä molemmat ovat nyt eduskunnan käsissä, sanoo professori Teemu Malmi.
----
Tutkijat päivittivät laskelmaansa tiistaina 20.1. Alkuperäinen laskelma säästöistä perustui sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. Näihin lukuihin saattaa kuitenkin sote-palveluiden yhteistoiminta-alueiden vuoksi kirjautua joidenkin kuntien kustannukset useaan kertaan. Päivitetty laskelma on tehty nettokustannuksista, jotka kertovat verotuloilla maksettavat kustannukset.
äپٴᲹ:
Teemu Malmi
professori
Laskentatoimen laitoksen johtaja
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
+358 40 5100 827
Lue lisää uutisia
Muotoilun rooli korostuu toimitusketjun alkupäässä – Aalto-yliopisto johtaa merkittävää EU-hanketta tekstiilien värjäyskäytäntöjen uudistamiseksi
EU Horisontti-rahoitteinen MELANGE-hanke yhdistää muotoilun, teknologian ja liiketoiminnan – tavoitteena on uudistaa tekstiiliteollisuuden värjäyskäytäntöjä ä vauhdittaa siirtymää kohti kiertotalouteen perustuvia ja kestäviä tekstiilijärjestelmiä.
Arsi Ikäheimosen väitöstutkimus: Älypuhelin voi paljastaa varhaisia merkkejä masennuksesta
Puhelin taskussa, älysormus sormessa ja aktiivisuusranneke ranteessa: arjessa mukana kulkevat laitteet keräävät lähes tauotta tietoa käyttäjästään. Tämä tieto voi auttaa masennusoireiden seurannassa ja ennustamisessa.
Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”
Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.