Kuntien sote-kustannusten eroja selittää palvelujen tuotantorakenne
– Sote-uudistuksen kustannusvaikutukset ovat ajankohtainen keskustelun aihe. Kun ainoa esillä oleva laskelma päätyy siihen, että sote-uudistuksella kasvatetaan kokonaiskustannuksia, ei tämä voi nykytilanteessa olla lähtökohta, jolle Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus rakennetaan. Suomen kansantalouden tila huomioiden sote-uudistuksella on oltava selvä nykyistä kustannustasoa alentava tavoite, sanoo professori Teemu Malmi.
Aalto-yliopiston Tunnusluku-projekti on tehnyt kaksi Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemaa julkaisua: Sisältöä sote-uudistukseen ²õ±ð°ìä Saadaanko sote-uudistuksella tasalaatua? Nyt julkaistu raportti Sote-sektori tarvitsee poliittisesti asetetut kustannustasotavoitteet on jatkoa tälle työlle.
Raportissa todetaan aluksi, että kuntien suuria sote-kustannusten eroja ei voida selittää sairastavuusindeksillä, tarvekertoimella tai yli 75-vuotiaiden määrällä. Suurin selittävä tekijä on palvelujen tuotantorakenne.
Raportissa paneudutaan neljään nykyisin hyvin toimivaan kuntaryhmän palvelujärjestelmään ja lasketaan näiden toimintamallien kustannukset koko valtakunnan tasolla. Nämä mallit ovat kustannushuippujen leikkausmalli, keskikokoisten kuntien toimintamalli, parhaiden kuntien toimintamalli ja Eksoten kustannustaso. Raportin mukaan kaikki neljä mallia perustuvat hyvin toimiviin ratkaisuihin ja ovat monistettavissa.
Raportin mukaan laadun ei tarvitse kärsiä, vaikka asetetaan selkeä vaatimus kustannustason alentamiselle ja kannustetaan tai pakotetaan sote-alueet ottamaan mallia tehokkaimpien toimijoiden toimintatavoista haettaessa kustannussäästöjä.
– Päätös siitä, miten suuriin kustannussäästöihin sote-uudistuksella pyritään, on poliittinen. Samoin se, millä mekanismeilla varmistetaan, että säästötavoitteet myös saavutetaan. Nämä molemmat ovat nyt eduskunnan käsissä, sanoo professori Teemu Malmi.
----
Tutkijat päivittivät laskelmaansa tiistaina 20.1. Alkuperäinen laskelma säästöistä perustui sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. Näihin lukuihin saattaa kuitenkin sote-palveluiden yhteistoiminta-alueiden vuoksi kirjautua joidenkin kuntien kustannukset useaan kertaan. Päivitetty laskelma on tehty nettokustannuksista, jotka kertovat verotuloilla maksettavat kustannukset.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Teemu Malmi
professori
Laskentatoimen laitoksen johtaja
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
+358 40 5100 827
Lue lisää uutisia
Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuottaan: Rakentamassa siltaa tutkimuksesta vaikuttavuuteen
Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuosipäiväänsä: se on osallistuttanut kuuden kurssin kautta 190 tutkijaa eri aloilta kuten tekoäly, kvanttiteknologia ja biomateriaalit. Uusia kursseja on suunnitteilla seuraavalle lukuvuodelle – pysy kuulolla ja liity postituslistalle.
Kuinka saada työntekijät takaisin toimistolle
Työpaikalle paluuta koskevat ohjeistukset miellyttävät työnantajia. Jotta työntekijät suhtautuisivat niihin myönteisesti, heille tulee tarjota kohtuullinen vastine autonomian rajoittamisesta.
Arkkitehtuuriprojekti Milanossa yhdisti lasten ideat ja huippuarkkitehtien visiot
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos oli mukana kansainvälisessä One Earth – House of the Heart -projektissa, joka esiteltiin huhtikuussa Milano Design Weekillä.