Kun rakentamisen pulssi on vakaa, tulokset yllättävät
”Yksinkertaisimmillaan puhutaan siitä, että halutaan tasapainottaa rakentamisen tuotantoa; yritetään saada tuotanto sykkimään saman ’biitin’, tahdin, mukaan”, tohtorikoulutettava Joonas Lehtovaara kiteyttää. ”Se perustuu teollisuudesta tuttuun lean-menetelmään, jossa kaikki työpaketit pyritään tasapainottamaan suunnilleen saman kestoisiksi.”
Asuntorakentamisessa tahti voisi olla vaikkapa yksi päivä. Tiimi työskentelee yhden päivän samassa sijainnissa, esimerkiksi huoneistossa tai kylpyhuoneessa. Seuraavana päivänä se toistaa samat tehtävät uudessa sijainnissa. Kun työpaketit ovat saman kestoisia, tuotanto saadaan virtaamaan tehokkaasti. Hankkeiden läpimenoaika lyhenee ja laatuongelmat paljastuvat välittömästi eivätkä vasta hankkeen loppusuoralla, kun työ tehdään kerralla valmiiksi seuraavan työpaketin alta.
Joonas Lehtovaara on perehtynyt tahtituotantoon sekä tutkijana että Firan kehitysinsinöörinä. Hän on mukana Aalto-yliopiston rakentamisen tuotantotalouden tutkimusryhmässä, joka tekee tutkimusta Building 2030 -konsortiolle. Ryhmän tuore julkaisu, Building 2030 – Tahti suunnittelussa ja tuotannossa loppuraportti, esittelee menetelmän soveltamista rakennusteollisuudessa.
Perinteisen rakentamisen musta laatikko
Totutussa rakennustuotannossa yleisaikataulun ja valmistelevan aikataulun suunnittelu on melko suuripiirteistä. Työmaa ja siellä toimivat urakoitsijat saavat miettiä toteutuksen yksityiskohtaisemman aikataulutuksen. Kun tuotannon suunnittelu on karkealla tasolla, eri osatehtävien väliin on pakko jättää puskureita.
Nykymallissa virheet ja onnistumiset piiloutuvat prosessiin. Rakentaminen on ”musta laatikko”, jonka sisälle vain muutamat ihmiset työmaalla pääsevät kurkistamaan. Kun esimerkiksi tietylle työvaiheelle on varattu kolme viikkoa, mutta se toteutuukin viikossa, olisi hyvä ymmärtää, miksi näin kävi. Nyt tämä oppi ei saavuta yleisaikataulun tai projektibudjetin laatijaa.
Tahtituotannossa tuotannon suunnittelu on tehtävä tarkasti heti alussa. Sisätyövaiheiden suunnitelmassa ”LVI-työt” ei ole yksi toimenpide vaan asennuksen jokainen osatehtävä aikataulutetaan erikseen. LVI-urakoitsijan on suunniteltava oma työnsä tarkasti, mikä auttaa pääurakoitsijaa ajoittamaan koko tuotannon optimaalisesti.
Perinteisessä toiminnassa virheet piiloutuvat puskureihin ja niiden merkitys paljastuu vasta myöhemmissä vaiheissa. Tahtituotanto parantaa tämän vuoksi myös lopputuotteen laatua, koska korjaukset tulevat tehdyksi ajoissa.
Tahti soveltuu kaikenlaiseen rakentamiseen
Vaikka asuntotuotanto sisältää paljon toistuvuutta, siinä tahtituotantoa on käytetty toistaiseksi vähän. Aalto-yliopiston tutkijatiimi tutustui tahtituotantoon Kaliforniassa, jossa mallia on hieman yllättäen sovellettu sairaalaprojekteissa. Sairaalat ovat monimuotisia ja haastavia hankkeita, joissa toistuvuutta on vähän. Niissä tahtituotantoa on sovellettu tarkan, vuorovaikutteisen suunnittelun vuoksi.
Saksassa BMW on soveltanut tahtituotantoa autotehtaiden rakentamiseen. Rakentaminen ja tuotantolaitteiden asennukset noudattavat tällöin erittäin tarkasti suunniteltua aikataulua. Tahtituotantoa puoltavat korkeat vaihtoehtoiskustannukset ja mahdollisuus saada tehdas tuotantokäyttöön mahdollisimman nopeasti investointipäätöksen jälkeen.
Laivahyttien korjausrakentamisessa on yhtäläisyyksiä asuntorakentamisen kanssa. Näissä hankkeissa tahtiaika voi olla jopa 15 minuuttia. Asuntorakentamisessa tämä ei ehkä ole mahdollista, mutta se osoittaa, miten tarkalle suunnittelun tarkkuustasolle on mahdollista päästä.
Kaksi tahtihanketta
Lehtovaara kertoo kahdesta suomalaisesta tahtihankkeesta – Capella ja Arcadahallen – joihin hän on tutkijana osallistunut. Capella on Fira Oy:n Kalasatamaan KVR-urakkana rakentama seitsemänkerroksinen asuntokohde. Arcadahallen on Helsingin Arabianrantaan toteutettava asuntoja ja urheiluhallin sisältävä kohde, jonka rakennuttajakonsulttina toimii Haahtela Oy.
Projekteissa tahtituotannon oli määrä lyhentää läpimenoaikaa ja lisätä tuotannon läpinäkyvyyttä ilman kustannusten kasvua tai laadun heikentymistä. Läpimenoajat lyhenivätkin huomattavasti, jopa kolmanneksen. Muutenkin projektit sujuivat erinomaisesti, vaikka tuotantotapa oli toteuttajille uusi.
”Isossa kuvassa kaikki meni erittäin hyvin, mutta pieniä haasteita tuli esille paljon”, Lehtovaara kertoo. ”Kun musta laatikko avataan, virheet tulevat tosi selkeästi esille. Välitön virheisiin puuttuminen ja korjausten siirtäminen tuotannon loppupäästä kohti alkupäätä oli monelle uusi tapa toimia. Tämän muutoksen hyötyjen ymmärtäminen sekä kommunikointi aiheuttivat varsinkin alussa haasteita. Lisäksi kuivuminen ei löysemmässä aikataulussa välttämättä nouse ongelmaksi, mutta optimoidussa tahtituotannossa se muodostui kuitenkin selkeästi pullonkaulaksi.”
Tahtiajattelu innosti urakoitsijoita kuitenkin siinä määrin, että palautteen perusteella 90 % halusi testata toimintamallia tulevissakin hankkeissa.
Miten ottaa tahtituotanto käyttöön
Tahtituotanto vaatii muutoksia prosesseihin, uuden omaksumista ja asenteiden tarkistamista. Toteuttajakumppanit on otettava mukaan tarkkaan suunnitteluun mahdollisimman varhain. Työnjohdon ja urakoitsijoiden on saatava tarvittavaa koulutusta tahdin soveltamisesta.
Kommunikaatiossa on tähdennettävä, että tähtäimessä ei ole vain läpimenoajan lyhentäminen vaan kokonaisuuden parantaminen kaikkien näkökulmasta. Työntekijälle tahtituotanto ei ole kiristysruuvi. Se on kokemusten mukaan parantanut työtyytyväisyyttä mm. ennakoitavuuden ja turhan työn vähenemisen kautta, jolloin vähemmällä työllä pystytään saavuttamaan enemmän. Materiaalilogistiikan suunnittelu on tärkeä osa tahtituotantoa. Sen ansiosta tekijät saavat rakennustarvikkeet oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan.
Halvin ratkaisu ei ole tahtituotannossa avainkriteeri. Tärkeämpää on mm. suunnitteluratkaisuiden rakennettavuus ja asennettavuus sekä rakenteiden kuivumisen varmistaminen. Tavanomaisesti urakoitsijoiden sopimukset palkitsevat nopeudesta. Tahtituotannossa virtaustehokkuus on tärkeää, ei niinkään toteutuksen absoluuttinen nopeus.
Digitaaliset työvälineet auttavat aikataulun suunnittelussa ja työn ohjauksessa. Uusien välineiden mukaan ottaminen ei ole välttämätöntä alkuvaiheessa, kun uutta toimintatapaa harjoitellaan.
Aalto-yliopisto selvittää myös digivälineiden käyttöä tahtituotannossa. Lisäksi tutkijatiimi paneutuu tahtituotannon pitkän aikavälin vaikutuksiin rakennusyritysten toimintaan, tuottavuuteen ja kannattavuuteen.
”Jos miettii lean-rakentamista kokonaisuutena, samassa tahdissa toimiminen on vain yksi osa ratkaisua”, Lehtovaara tähdentää. ”Jos haluamme saada leanin täyden potentiaalin käyttöön, koko toimitusketju suunnittelusta erikoisurakointiin ja hankintoihin on otettava mukaan tarkasteluun. Pääurakoitsijan kiinnostus on hyvä alku, mutta pitkällä aikavälillä myös tilaajien mukaan saaminen on tärkeää. ”
Lue lisää aiheesta tutkimuksen loppuraportista:
Building 2030
Aalto-yliopiston kokoama Building 2030 -hankekonsortio visioi, tutkii ja edistää parempaa rakentamisen tulevaisuutta.
Lue lisää uutisia
Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuottaan: Rakentamassa siltaa tutkimuksesta vaikuttavuuteen
Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuosipäiväänsä: se on osallistuttanut kuuden kurssin kautta 190 tutkijaa eri aloilta kuten tekoäly, kvanttiteknologia ja biomateriaalit. Uusia kursseja on suunnitteilla seuraavalle lukuvuodelle – pysy kuulolla ja liity postituslistalle.
Kuinka saada työntekijät takaisin toimistolle
Työpaikalle paluuta koskevat ohjeistukset miellyttävät työnantajia. Jotta työntekijät suhtautuisivat niihin myönteisesti, heille tulee tarjota kohtuullinen vastine autonomian rajoittamisesta.
Arkkitehtuuriprojekti Milanossa yhdisti lasten ideat ja huippuarkkitehtien visiot
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos oli mukana kansainvälisessä One Earth – House of the Heart -projektissa, joka esiteltiin huhtikuussa Milano Design Weekillä.