Repeämän kuvat on vuoden 2022 kauneimpia kirjoja
Suomen kirjataiteen komitea on valinnut Repeämän kuvat vuoden 2022 kauneimpien kirjojen joukkoon.
Heta Kaisto ja Katja Lautamatti Vuoden Tiedekynä -ehdokkaita
"Satavuotias yö: Suomen sisällissota, ylisukupolvinen muisti ja empaattinen kuuntelija" on Vuoden Tiedekynä 2023 -ehdokas.
Heta Kaiston ja Katja Lautamatin artikkeli "Satavuotias yö: Suomen sisällissota, ylisukupolvinen muisti ja empaattinen kuuntelija" on yksi kymmenestä Vuoden tiedekynä 2023 -ehdokkaasta. Koneen säätiö jakaa Vuoden Tiedekynä -palkinnon vuosittain tieteelliselle kirjoitukselle, jossa suomen kieltä on käytetty erityisen ansiokkaasti.
Ehdokasartikkeli on ilmestynyt Repeämän kuvat -teoksessa (toim. Susanna Helke ja Essi Viitanen, Aalto ARTS Books, 2022). Kaisto ja Lautamatti loivat Suomen sisällissodan muistovuonna radiokuunnelman nimeltään "Satavuotias yö". Artikkelissaan tekijät pohtivat, mitä pysähtyminen sotamuistoista koostuvan ääniteaineiston äärellä herätti heissä tutkijana, dokumentaristina, kuuntelijana ja myötäeläjänä.
Tänä vuonna kolmihenkinen esiraati valisi kymmenen ehdokasta lähes tuhannen kilpailuun ilmoitetun artikkelin joukosta. Palkinto jaetaan 17. toukokuuta ja sen arvo on 25 000 euroa. Voittajan valitsee folkloristiikan professori Lotte Tarkka.
Artikkelin ansiokkaaseen suomen kielen käyttöön voi tutustua lataamalla kirja ilmaiseksi . Viikko sitten vuoden kauneimpien kirjojen joukkoon valittua painettua kirjaa saa .
Kaisto ja Lautamatti valmistelevat väitöskirjojaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa.
Kuva: Anne Kinnunen
Repeämän kuvat tuo näkymätöntä näkyväksi
Aalto ARTS Booksin uutuus pohtii, kuinka dokumenttielokuvien tekijät tekevät yhteiskunnallisia ilmiöitä näkyväksi?
Lue lisää uutisia
Muotoilun rooli korostuu toimitusketjun alkupäässä – Aalto-yliopisto johtaa merkittävää EU-hanketta tekstiilien värjäyskäytäntöjen uudistamiseksi
EU Horisontti-rahoitteinen MELANGE-hanke yhdistää muotoilun, teknologian ja liiketoiminnan – tavoitteena on uudistaa tekstiiliteollisuuden värjäyskäytäntöjä sekä vauhdittaa siirtymää kohti kiertotalouteen perustuvia ja kestäviä tekstiilijärjestelmiä.
Arsi Ikäheimosen väitöstutkimus: Älypuhelin voi paljastaa varhaisia merkkejä masennuksesta
Puhelin taskussa, älysormus sormessa ja aktiivisuusranneke ranteessa: arjessa mukana kulkevat laitteet keräävät lähes tauotta tietoa käyttäjästään. Tämä tieto voi auttaa masennusoireiden seurannassa ja ennustamisessa.
Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”
Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.