EU-tutkimushanke tähtää arktisen merenkulun turvallisuuden parantamiseen
Arktisen merenkulun turvallisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi on käynnistetty EU:n Horisontti 2020 -ohjelman rahoittama kolmivuotinen tutkimushanke SEDNA (Safe maritime operations under extreme conditions: the Arctic case). Hankkeessa kehitetään uutta riskilähtöistä lähestymistapaa arktiseen merenkulkuun, laivasuunnitteluun ja toimintaan merellä. Työ pohjautuu osittain Aalto-yliopiston johtaman kansainvälisen huippututkimusyksikön, Arktiset merelliset toiminnat ja merenkulku, tekemään tutkimukseen.
Viime vuosina merenkulku on lisääntynyt nopeasti arktisilla alueilla, kun jääpeite on vähentynyt ilmaston lämpenemisen seurauksena. Ankara ympäristö asettaa kuitenkin merenkulkijoille uusia haasteita: äärimmäinen kylmyys, kaluston jäätyminen, jääpeitteen nopeat muutokset merellä sekä pelastusinfrastruktuurin puuttuminen ovat todellisia riskejä. Täsmällisiä merijääennusteita ei ole saatavilla, ei myöskään arktisiin oloihin soveltuvia komentosiltoja.
"Riskipohjaisten suunnittelumenetelmien kehitys on hankkeessa Aallon vastuulla. Näillä menetelmillä tulee olemaan tulevaisuudessa keskeinen rooli, kun varmistamme arktisen merenkulun turvallisuuden liikenteen kasvaessa ja jääolosuhteiden muuttuessa," kertoo Aalto-yliopiston varadekaani, professori Pentti Kujala.
SEDNA-hankkeen tavoitteena on kehittää 'turvallinen arktisen ympäristön komentosilta', jossa käytetään lisättyä todellisuutta tilannetietoisuuden parantamiseksi ja auttamaan miehistöä päätöksenteossa. Alusten kansirakenteiden jäätymisen ehkäisemiseksi hankkeessa kehitetään jäänestoratkaisuja pintamateriaalien ja öljypohjaisen pintakäsittelyn yhdistelmällä.
Turvallisuussuunnittelua varten kehitetään menetelmä, joka määrittelee vaaratilanteet, niiden todennäköisyydet sekä vaaratilanteiden mahdolliset seuraukset. Työssä huomioidaan erityisesti jääkuorma ja sen vaikutus alukseen. Kehitystyö pohjautuu Aalto-yliopiston johtaman kansainvälisen huippututkimusyksikön, Arktiset merelliset toiminnat ja merenkulku, tekemään työhön. Menetelmän odotetaan vaikuttavan kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n polaarikoodin jatkokehittämiseen.
Lisäksi SEDNA-hankkeessa yhdistetään meteorologista ja merentutkimustietoa reaaliaikaisiin ennusteisiin jäiden liikkeistä ja tietoon alusten suoritusarvoista, jotta alusten kulkua arktisissa oloissa pystytään optimoimaan. Tavoitteena on kehittää aluksille sijoitettavia jäänseurantajärjestelmiä sekä tuotteita, joiden avulla voidaan luoda alueellisia todennäköisyysennusteita sää- ja merijääolosuhteista. Jäänseurantajärjestelmät tukevat alusten reitinvalintaa ja auttavat optimoimaan alusten kulkua arktisissa oloissa turvallisesti ja energiatehokkaasti.
SEDNA-hankkeessa kiinnitetään huomiota myös alusten polttoaineena käytetyn metanolin turvallisuusongelmiin.
Hanke käynnistyi kesäkuussa 2017 ja se jatkuu kolme vuotta. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 6,5 miljoonaa euroa. Hanketta johtaa BMT Group Ltd (Iso-Britannia) ja siinä on mukana 13 yhteistyökumppania yhteensä kuudesta eri maasta, mukaan lukien Kiina. Muut yhteistyökumppanit ovat Aalto-yliopisto (Suomi), Aker Arctic Technology Inc. (Suomi), Atkitektur – og designhøgskolen i Oslo (Norja), Chalmers University of Technology (Ruotsi), Cork Institute of Technology (Irlanti), Dalian University of Technology (Kiina), Harbin Engineering University (Kiina), MET Office (Iso-Britannia), Lloyd’s Register EMEA (Iso-Britannia), Stena Rederi AB (Ruotsi), University College London (Iso-Britannia) ja University of Southampton (Iso-Britannia).
äپٴᲹ:
Professori Pentti Kujala
Aalto-yliopisto
pentti.kujala@aalto.fi, puh. 0400 878145
SEDNA-hanke
Arktiset merelliset toiminnat ja merenkulku -huippututkimusyksikkö
Lue lisää uutisia
Muotoilun rooli korostuu toimitusketjun alkupäässä – Aalto-yliopisto johtaa merkittävää EU-hanketta tekstiilien värjäyskäytäntöjen uudistamiseksi
EU Horisontti-rahoitteinen MELANGE-hanke yhdistää muotoilun, teknologian ja liiketoiminnan – tavoitteena on uudistaa tekstiiliteollisuuden värjäyskäytäntöjä sekä vauhdittaa siirtymää kohti kiertotalouteen perustuvia ja kestäviä tekstiilijärjestelmiä.
Arsi Ikäheimosen väitöstutkimus: Älypuhelin voi paljastaa varhaisia merkkejä masennuksesta
Puhelin taskussa, älysormus sormessa ja aktiivisuusranneke ranteessa: arjessa mukana kulkevat laitteet keräävät lähes tauotta tietoa käyttäjästään. Tämä tieto voi auttaa masennusoireiden seurannassa ja ennustamisessa.
Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”
Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.