Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa väittelevä Johanna Saarinen tutki organisaatiot ja johtaminen -aineen väitöskirjassaan etäjohtamista ja virtuaalijohtamista.
”Etäjohtaminen ja virtuaalijohtaminen kasvattavat esimiesten paineita ja työtaakkaa monikansallisissa yrityksissä. Esimiesten työ on selkeästi vaikeampaa globaaleissa yrityksissä, joissa tiimien jäsenet työskentelevät ympäri maailmaa eri aikavyöhykkeillä ja erilaisissa kulttuureissa kuin tiimeissä, joiden jäsenet työskentelevät pääasiallisesti fyysisesti lähekkäin”, Saarinen sanoo.
Väitöstutkimuksen mukaan hienoinkaan kommunikaatioteknologia ei korvaa kasvokkain kohtaamista. Myös käytävillä ja kahvinkeittimen luona tapahtuu paljon tärkeää viestintää. Konkreettisia työtehtäviin liittyviä asioita on hyvä johtaa etänä, mutta esimerkiksi monet työyhteisöön liittyvät asiat hoituvat paremmin kasvokkain kommunikoitaessa. Läsnäolon koettiin rakentavan luottamusta esimiehen ja alaisen välillä. Myös energian siirtäminen ja työntekijöiden motivoiminen koettiin etätiimeissä vaikeaksi. Saarinen haastatteli tutkimukseensa 36 esimiestä.
”Väitöstutkimuksessani kävi ilmi myös, että vaikka nuoret sukupolvet, diginatiivit, ovat taitavia kommunikaatioteknologian käyttäjiä, tarvitsevat he kuitenkin paljon henkilökohtaista tukea, palautetta ja läsnäoloa. Tutkimukseni vahvisti myös, että virtuaalikokouksissa tekniikka pettää usein ja yhteys on katkonainen, mikä hankaloittaa työntekoa”, Saarinen kertoo.
Esimiehet potevat jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta
Väitöstutkimuksen mukaan esimiehet painivat kovien ja usein yli-inhimillisten odotusten keskellä. Erityisesti keskijohdolle tulee odotuksia ylhäältä ja alhaalta, tulostavoitteet ovat kovia ja samalla odotetaan korkeaa johtamisen tasoa. Työntekijät vaativat esimiehiltä läsnäoloa, sparraamista ja kuuntelua. Myös esimiehet itse odottavat itseltään paljon. Tutkimukseen osallistuneet esimiehet kokivatkin, että he eivät kykene niin hyvään esimiestyöhön kuin haluaisivat ja kuin mitä heiltä odotetaan.
”Esimiehet ovat kuitenkin todellisia arjen selviytyjiä, jotka tekevät pitkää päivää jatkuvan kiireen ja paineen alla. Tehokkaalla ajanhallinnalla ja aikataulutuksella sekä omien parhaiden käytäntöjen luomisella he kuitenkin selviävät sekä vaativasta työstä että työn ja perheen yhdistämisestä”, Johanna Saarinen sanoo.
äöپܳܲ
Johanna Saarisen organisaatiot ja johtamisen aineen väitöskirja “Managing global virtual teams" tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 7.10.2016. äöپܳܲ alkaa 7.10. klo 12.00 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun päärakennuksen juhlasalissa (1. krs) (Runeberginkatu 14–16, Helsinki). Vastaväittäjänä toimii professori Peter Zettinig ja kustoksena professori Janne Tienari.
Lue lisää uutisia
Muotoilun rooli korostuu toimitusketjun alkupäässä – Aalto-yliopisto johtaa merkittävää EU-hanketta tekstiilien värjäyskäytäntöjen uudistamiseksi
EU Horisontti-rahoitteinen MELANGE-hanke yhdistää muotoilun, teknologian ja liiketoiminnan – tavoitteena on uudistaa tekstiiliteollisuuden värjäyskäytäntöjä sekä vauhdittaa siirtymää kohti kiertotalouteen perustuvia ja kestäviä tekstiilijärjestelmiä.
Arsi Ikäheimosen väitöstutkimus: Älypuhelin voi paljastaa varhaisia merkkejä masennuksesta
Puhelin taskussa, älysormus sormessa ja aktiivisuusranneke ranteessa: arjessa mukana kulkevat laitteet keräävät lähes tauotta tietoa käyttäjästään. Tämä tieto voi auttaa masennusoireiden seurannassa ja ennustamisessa.
Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”
Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.