Entä jos tulevaisuuden tekstiilit kasvavatkin Suomen metsissä?
Tekstiilikuitujen kulutus lisääntyy maailmassa yli 3 prosentin vuosivauhtia samalla, kun puuvillan viljelyala samalla supistuu ja tieto keinokuitujen ympäristöhaitoista lisääntyy. Ei ihme, että tekstiilialan jätit ympäri maailmaa etsivät niille kuumeisesti vaihtoehtoja.
Selluloosakuitujen kysyntä kasvaakin 6 prosenttia vuodessa, mutta markkinoilla jo olevilla viskoosilla ja Tencelillä ei kysyntään yksin voida vastata
”Viskoosin valmistuksessa tarvitaan myrkyllistä rikkihiiltä, ja Tencellin valmistus on yhden yrityksen hallussa. On arvioitu, että vuonna 2030 markkinoilta uupuu joka vuosi 10–20 miljoonaa tonnia selluloosakuitua”, kertoo professori Herbert Sixta. Hän kehittää ryhmänsä kanssa Ioncell-menetelmää, jolla selluloosasta saadaan kehrättyä ensiluokkaista tekstiilikuitua. Valmistuksessa käytetään Helsingin yliopiston professori Ilkka Kilpeläisen valmistamaa ionista liuotinta ja raaka-aineeksi käy niin liukosellu kuin kierrätetty paperi, kartonki ja tekstiilijätekin.
Ioncellista tehty kangas tuntuu miellyttävältä ja hohtaa kauniisti. Vahvuudeltaan se pärjää mainiosti sekä puuvillalle, pellavalle että muille selluloosakuiduille.
”Ioncell on loistava tekstiilimateriaali sekä teknisiltä ominaisuuksiltaan että tunnultaan. Lisäksi se värjäytyy kauniisti. Suunnittelijan näkökulmasta on kuitenkin kaikkein tärkeintä se, että saamme markkinoille materiaaleja, jotka mahdollistavat ekologisesti kestävämmät tekstiilit”, sanoo työelämäprofessori Pirjo Kääriäinen.
Tähän mennessä kuitua on tehty pienessä mittakaavassa laboratoriossa, mutta jo lähivuosien tavoitteena on pilottitehtaan rakentaminen. Raaka-ainetta saadaan yllin kyllin suomalaisista metsistä, joiden vuosittaisesta kasvusta noin viidennes jää tällä hetkellä hyödyntämättä. Puhtaaksi selluloosaksi muutettuna se on noin 6 miljoonaa tonnia, jonka arvo puuvillaa hinnaltaan vastaavaksi tekstiilikuiduksi jalostettuna olisi noin 7 miljardia euroa.
Infoboksi Ioncell
- Aalto-yliopiston professori Herbert Sixtan johdolla kehitetty menetelmä selluloosamuuntokuidun valmistamiseen.
- Kuidun valmistuksessa on kolme vaihetta: selluloosan liuotus, kuidunkehruu ja liuottimen talteenotto. Liuotus tehdään ionisella nesteellä, joka on kehitetty Helsingin yliopistossa professori Ilkka Kilpeläisen laboratoriossa. Neste on turvallinen ja ympäristöystävällinen vaihtoehto nykyisissä kuidunvalmistusprosesseissa käytetyille liuottimille.
- Ioncellin kehittämisessä on mukana asiantuntijoita kemisteistä tekstiilialan osaajiin.
- Ioncellistä on tehty uniikkitöitä huiveista iPadin koteloon ja Marimekolle suunniteltuun Allu-mekkoon.
- Ioncell on myös voittanut kaksi arvostettua palkintoa: 2015 Europan Paper Recycling Awardin ja 2016 H&M:n Global Change Awardin.
Tämä artikkeli on osa Entä jos… -sarjaa. Lue lisää osoitteessa
Lue lisää uutisia
Muotoilun rooli korostuu toimitusketjun alkupäässä – Aalto-yliopisto johtaa merkittävää EU-hanketta tekstiilien värjäyskäytäntöjen uudistamiseksi
EU Horisontti-rahoitteinen MELANGE-hanke yhdistää muotoilun, teknologian ja liiketoiminnan – tavoitteena on uudistaa tekstiiliteollisuuden värjäyskäytäntöjä sekä vauhdittaa siirtymää kohti kiertotalouteen perustuvia ja kestäviä tekstiilijärjestelmiä.
Arsi Ikäheimosen väitöstutkimus: Älypuhelin voi paljastaa varhaisia merkkejä masennuksesta
Puhelin taskussa, älysormus sormessa ja aktiivisuusranneke ranteessa: arjessa mukana kulkevat laitteet keräävät lähes tauotta tietoa käyttäjästään. Tämä tieto voi auttaa masennusoireiden seurannassa ja ennustamisessa.
Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”
Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.