Englannissa tehtiin fuusioenergian uusi maailmanennätys - suomalaistutkijat merkittävässä roolissa
EUROfusion-konsortion 4800 tutkijaa onnistuivat kokeessa, joka tuotti 59 megajoulea fuusioenergiaa tasaisella yli 10 megawatin teholla. Energia, joka riittäisi vesitynnyrin kiehauttamiseen, tuotettiin yhdessä plasmapurkauksessa alle 10 sekunnin aikana. Ennätys yli kaksinkertaistaa edellisen, vuonna 1997 saavutetun 21,7 megajoulen tuloksen.
Kokeet tehtiin Englannissa Oxfordin lähellä sijaitsevalla Joint European Torus (JET) ‑reaktorilla, joka on maailman suurin fuusiotutkimuslaite. Tutkijaryhmässä on useita Aalto-yliopiston, VTT:n ja Helsingin yliopiston asiantuntijoita. EUROfusion-konsortion tutkimus on Euroopan komission ja jäsenmaiden yhdessä rahoittamaa.
"Tutkimuksellamme oli merkittävä rooli vuoden 2021 fuusioenergian maailmanennätyksessä", toteaa professori Mathias Groth Aalto-yliopistolta.
Nyt toteutetussa koesarjassa yhdistettiin yli kahden vuosikymmenen tutkimuksessa saavutettu osaaminen ja käytettiin todellista fuusiopolttoainetta. Kokeiden tarkoituksena oli valmistautua parhaalla mahdollisella tavalla kansainvälisen ITER-reaktorin käynnistämiseen. Saavutettu ennätys ja kokeista kerätty valtava määrä پٱä tuloksia vahvistavat ITER-reaktorin ennusteita. ITER on kuin suurennettu JET-reaktori. Se on rakenteilla Etelä-Ranskaan EU:n, Etelä-Korean, Intian, Japanin, Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltain yhteisenä projektina, jolla halutaan todistaa fuusiosta saatavan enemmän energiaa kuin mitä plasman kuumentaminen vaatii.
Fuusion kehittämisen tavoitteena on tuoda kestävien energianlähteiden valikoimaan turvallinen, tehokas, riittoisa ja vähähiilinen lisä.
Lue lisää uutisia
Muotoilun rooli korostuu toimitusketjun alkupäässä – Aalto-yliopisto johtaa merkittävää EU-hanketta tekstiilien värjäyskäytäntöjen uudistamiseksi
EU Horisontti-rahoitteinen MELANGE-hanke yhdistää muotoilun, teknologian ja liiketoiminnan – tavoitteena on uudistaa tekstiiliteollisuuden värjäyskäytäntöjä sekä vauhdittaa siirtymää kohti kiertotalouteen perustuvia ja kestäviä tekstiilijärjestelmiä.
Arsi Ikäheimosen väitöstutkimus: Älypuhelin voi paljastaa varhaisia merkkejä masennuksesta
Puhelin taskussa, älysormus sormessa ja aktiivisuusranneke ranteessa: arjessa mukana kulkevat laitteet keräävät lähes tauotta tietoa käyttäjästään. Tämä tieto voi auttaa masennusoireiden seurannassa ja ennustamisessa.
Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”
Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.