Energisyys toimii yrittäjäyhteisössä, rauhallisuus hautaustoimistossa
Oletko ajatellut, että hautaustoimistossa on erilainen ilmapiiri kuin mainostoimistossa tai yliopistolla, tai miten kahdessa saman alan yrityksessäkin saattaa olla hyvin erilainen tunnelma? Kyse ei välttämättä ole sattumasta.
Organisaatiot ja instituutiot pyrkivät sitouttamaan asiakkaitaan ja työntekijöitään luomalla tilanteeseen sopivan ilmapiirin esimerkiksi tilaratkaisuilla tai ääni- tai tuoksuefekteillä tai vaikkapa ryhmän toimintaa ohjaamalla, fasilitoimalla.
Toisin kuin tunteita, affekteja ei välttämättä pysty pukemaan sanoiksi. Esimerkkejä affekteista ovat ahdistus, ihokarvojen pystyyn nouseminen tai valtava innostus, joka saa ihmisen ikään kuin leijailemaan. Affektit kiinnostavat organisaatiotutkijoita, koska myönteisinä ne voivat saada ihmiset toimimaan yhdessä ja kiinnittymään tekeillä olevaan tehtävään. Toisaalta kielteiset affektiiviset kokemukset voivat estää yhteistä tekemistä tai asiakasta palaamasta uudelleen.
Tuore tutkimussuuntaus
Affektitutkimus on tuore tutkimusalue, joka tarjoaa mielenkiintoisen tavan tutkia sitä, miten affektit syntyvät ja miten organisaatiot pyrkivät muokkaamaan työntekijöiden kokemia affekteja . Esimerkiksi organisaatiotutkijat, psykologit ja kulttuurintutkijat ovat kiinnostuneita affektitutkimuksesta, ja katsovat sitä hieman eri näkökulmista.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa kesäkuussa järjestetty kansainvälinen workshop kokosi alan tutkijoita yhteen pohtimaan, miten affektit vaikuttavat organisaatioiden uudistumiseen. Workshopin järjestäjät, vanhempi yliopistonlehtori Saija Katila ja tohtorikoulutettava Ari Kuismin johtamisen laitokselta, ovat itse tutkineet yliopistolähtöistä yrittäjyyttä edistävää Helsinki Think Companya ja sitä, miten tämän yhteisön jäsenet voidaan saada innostumaan yrittäjyydestä ja yrittäjämäisestä tekemisestä.
”Tutkimuksemme mukaankaikilla organisaatiokäytännöillä on tietty normatiivinen affektorytminen järjestys, joka määrittää minkälainen työkäytäntöjen rytmi on, minkälaiset affektiiviset energiat ovat sille ominaisia, ja minkälaista kehollista läsnäoloa se työtekijöiltä edellyttää. Esimerkiksi Helsinki Think Companyn 4UNI akseleraattorissa arvostetaan nopeatempoista kehittämistä ja pirtsakkaa energistä tekemistä ja kehollista läsnäoloa”, sanoo Saija Katila.
Finanssisektorin ilmiantajat
Workshopissa puhunut professori Kate Kenny J.E. Cairnes School of Business and Economics –yliopistosta Irlannista on analysoinut affektitutkimuksen keinoin finanssisektorin ilmiantajia eli työntekijöitä, jotka ovat ilmiantaneet työyhteisössä tapahtuneita väärinkäytöksiä. Vaikka väärinkäytöksiä pidetään tuomittavina, niiden ilmiantajaan voidaan suhtautua jopa vihamielisesti.
”Ilmiantajia voidaan kohdella paariana, ja koko työyhteisö voi osallistua ilmiantajien eristämiseen. Affektiteoria auttaa ymmärtämään, miten radikaalina sosiaalisena tekona työyhteisö pitää ilmiantamista. Toisaalta se myös painostaa työyhteisöä kantamaan yhdessä vastuun niiden työntekijöiden kärsimyksistä, jotka paljastavat vääryyksien tekijöitä työyhteisössä,” professori Kenny kertoo.
Trenton yliopiston professori Silvia Gheradi on puolestaan edistänyt ajatusta affektiivisesta etnografiasta. Siinä tutkijan oma keho ja aistimukset ovat osa tutkimusvälineitä.
”Affektiivinen etnografia on tutkimusmenetelmä, joka tunnustaa sen, että kaikki elementit, kuten ihmiset, tekstit, esineet ja kieli ovat sotkeutuneet toisiinsa monimutkaisilla tavoilla, ja että niitä tulisi tulkita yhteydessä toisiinsa, kuin liikkeessä olevaa dataa”, Silvia Gheradi toteaa.
Loputtoman uupuneena unelmatyössä
Erikoistutkija Mona Mannevuo Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta on soveltanut affektiteoriaa kulttuurintutkimukselliseen ja kulttuurihistorialliseen tutkimukseen. Monitieteisen affektiteorian soveltaminen vaatii tutkijalta ennakkoluulottomuutta ja tieteenalojen välisten rajojen ylittämistä, mutta se toimii Mona Mannevuon mukaan hyvin silloin kun tutkijan tavoitteena on lähestyä tutkimuskohdettaan korostamalla sen monimuotoisuutta ja tulkinnallisuutta.
”Hyvä tuore esimerkki moniulotteisesta affektiivisesta ilmapiiristä on uupumuspuheen ja #ilovemyjob -ilmiöiden samanaikaisuus. Affektiteoria tarjoaa yhden välineen tarkastella sitä, miksi joku voi olla samaan aikaan unelmatyössään ja loputtoman uupunut. Affektiteoria tarjoaa myös työkalun tarkastella sitä, miten nykykulttuurissa ja erityisesti sosiaalisen median alustoilla kiertävät tarinat vaikuttavat yksilöiden toimintaan”, Mona Mannevuo kertoo.
äپdz:
Saija Katila
vanhempi yliopistonlehtori
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Johtamisen laitos
050 562 8770
saija.katila@aalto.fi
Linkki professori Kate Kennyn tuoreeseen kirjaan:
Lue lisää uutisia
Muotoilun rooli korostuu toimitusketjun alkupäässä – Aalto-yliopisto johtaa merkittävää EU-hanketta tekstiilien värjäyskäytäntöjen uudistamiseksi
EU Horisontti-rahoitteinen MELANGE-hanke yhdistää muotoilun, teknologian ja liiketoiminnan – tavoitteena on uudistaa tekstiiliteollisuuden värjäyskäytäntöjä sekä vauhdittaa siirtymää kohti kiertotalouteen perustuvia ja kestäviä tekstiilijärjestelmiä.
Arsi Ikäheimosen väitöstutkimus: Älypuhelin voi paljastaa varhaisia merkkejä masennuksesta
Puhelin taskussa, älysormus sormessa ja aktiivisuusranneke ranteessa: arjessa mukana kulkevat laitteet keräävät lähes tauotta tietoa käyttäjästään. Tämä tieto voi auttaa masennusoireiden seurannassa ja ennustamisessa.
Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”
Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.