Emma Nordbäck uskoo, että tohtoriopintojen avulla jokaisen on mahdollista löytää oma intohimonsa
Tutkijatohtori Emma Nordbäck, millainen opiskelupolkusi on ollut?
Aloitin opintoni Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 2005, silloisessa tietoliikennetekniikan ohjelmassa. Tuohon aikaan koin itseni hyvin tekniseksi ihmiseksi. Huomasin kuitenkin varsin pian, etten olekaan aivan niin tekninen, kuin olin kuvitellut.
Pian tämän havainnon jälkeen löysin käyttäjäkeskeisen tietoliikennetekniikan, joka keskittyy siihen, miten tuottaa käyttäjäystävällistä teknologiaa. Sivuaineekseni valitsin työpsykologian. Aloittaessani diplomityötä mietin, kuinka yhdistää teknologia ja ihmistieteet. Ryhdyin tutkimaan virtuaalitiimejä eli tiimejä, jotka tekevät yhteistyötä etäisyyksien yli ja kommunikoivat teknologian välityksellä. Lopulta innostuin aiheesta niin paljon, että päätin jatkaa opintojani. Aloitin jatko-opinnot syksyllä 2012 ja väittelin lokakuussa 2018 jaetusta johtajuudesta virtuaalitiimeissä.
Mitä teet nyt?
En varmaan koskaan pääse pois Otaniemestä! Tällä hetkellä olen vastuussa Kauppakorkeakoulun koordinoiman International Design Business Management (IDBM) -ohjelman FITech-verkkoversiosta. Ryhdyimme pilotoimaan ohjelman online-versiota viime syksynä ja tällä hetkellä opetan kolmea verkkokurssia opiskelijoille eri puolelta Suomea.
Millaista tutkimusta teet?
Toimin tutkijatohtorina eli opetuksen lisäksi teen tutkimusta Kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksella. Tutkin yhä virtuaalisia työskentelytapoja: miten yhteistyötä tehdään teknologian välityksellä etäisyyksien yli sekä sitä, millainen vaikutus teknologialla on ihmisiin ja yhteistyöhön. Tekoäly on tulossa yhä enenevissä määrin osaksi työn tekemistä ja suunnittelen tutkivani myös tiimejä, joissa on mukana tekoälyä – ikään kuin yhtenä tiimin jäsenenä. Lisäksi minua kiinnostavat itseohjautuvat organisaatiot: mitä tapahtuu, kun organisaatiosta poistetaan hierarkia ja johtajuuden annetaan tapahtua luonnollisena ilmiönä.
Miksi suosittelet tohtoriopintoja?
Olen saanut tohtoriopinnoista paljon hyötyä. Olen oppinut yritteliäisyyttä, rahoituksen hankkimista sekä yhteistyötaitoja yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa. Samalla olen oppinut itsenäisen työskentelyn taitoja sekä usean samanaikaisen projektin hallintaa.
Jatko-opintoni eivät ole noudattaneet sitä tavanomaisinta polkua. Monet jatko-opintonsa nyt aloittavista saavat lähtökohtaisesti muutaman vuoden rahoituksen, joka tulee fokusoida omaan väitöskirjatutkimukseen. Itse aloitin työskentelyn tutkimushankkeessa heti tohtoriopintojeni alkaessa ja tutkin jopa hieman erilaisia aiheita, kuin mistä väitöskirjani tein. Tämä tarkoitti moniprojektityön hallitsemista jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Tällainen työskentelytapa kuvastaa aikaa, jossa elämme. Työ on yhä pirstaloituneempaa ja siksi on tärkeää oppia hallitsemaan useita projekteja samaan aikaan. Uskon, että juuri ää taidosta on hyötyä, työskentelin sitten missä tahansa.
Uskon jokaisen voivan löytää oman intohimonsa tohtoriopintojen kautta. En kuitenkaan suosittele sitä kaikille, vaan akateemisen uran tulisi kiinnostaa edes hiukan. Minulle tohtoriopinnot ovat avanneet laajan verkoston ympäri maailman. Koen myös vahvemmin olevani oman alani asiantuntija. Sitä kannan mukanani myös tulevaisuudessa, huolimatta siitä, jatkuuko urani akateemisessa maailmassa vai muualla.
Viimeisenä: suosittelen tohtoriopintoja myös heille, jotka haluavat opiskella jotain lisää tai jotain muuta, kuin mitä heidän maisteriopintoihinsa sisältyi. Tohtoriopinnot ovat mielestäni äärimmäisen hyvä tapa oppia syvällisellä tasolla jotain uutta ja luoda henkilökohtainen oppimispolku. Tutkimusta tehdessä opit jäävät muistiin aivan eri tavalla kuin kurssien tai kirjojen parissa.
Seuraava tekniikan alan juhlallinen tohtoripromootio järjestetään seremoniaviikon aikana kesäkuussa 2019 Dipolissa. Akateemisista tapahtumista arvokkaimman juhlan isännöi tänä vuonna Sähkötekniikan korkeakoulu.
Myös Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu järjestää tänä vuonna promootion 13.6.2019. Lue lisää ää.
Lue lisää uutisia
Arsi Ikäheimosen väitöstutkimus: Älypuhelin voi paljastaa varhaisia merkkejä masennuksesta
Puhelin taskussa, älysormus sormessa ja aktiivisuusranneke ranteessa: arjessa mukana kulkevat laitteet keräävät lähes tauotta tietoa käyttäjästään. Tämä tieto voi auttaa masennusoireiden seurannassa ja ennustamisessa.
Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”
Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.
Rehtori Ilkka Niemelä kertoo, mitä uusi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio merkitsee Suomelle ja Aallolle
Aallolla on kykyä ja tahtoa toimia suunnannäyttäjänä vision toteuttamisessa.